Ystävällisyyden lahja

Rakkaat veljeni ja sisareni, on kunnia puhua teille, missä sitten olettekin koolla katsomassa tätä ensimmäisen presidenttikunnan jouluhartautta. Kun pohdimme Jeesuksen Kristuksen ihmeellistä syntymää, Hänen maanpäällistä palvelutyötään sekä Hänen loistavaa sovitustaan ja ylösnousemustaan, tunnemme olevamme lähempänä Häntä. Tunnemme Hänen hyvyytensä, majesteettisuutensa ja rakkautensa. Olen rukoillut hartaasti, että sanomani tänä iltana – jollakin pienellä tavalla – auttaa teitä jokaista tuntemaan Hänen kestävää rakkauttaan täydemmin tänä pyhänä joulun aikana.

Joulunaika on täynnä perinteitä. Vaikka näiden perinteiden laajuus ja mittakaava vaihtelevat perheen, kulttuurin ja asuinpaikan mukaan, perinteet tuovat meitä yhteen, kun juhlimme yhdessä Vapahtajamme Jeesuksen Kristuksen syntymää.

Muistan erään perinteen, kun nuorena isänä leivoin leipää kahden tyttäreni kanssa. Kun he palasivat koulusta, olin keittiössä valmiina ja esillä olivat ainekset täysjyväleivän leipomiseen. Tytöt auttoivat taikinan sekoittamisessa ja vaivaamisessa. Sitten heidän odotellessaan taikinan kohoamista ja paistamista kaiversin kirjaimia pieneen puiseen leipälautaan, joka oli sahattu etukäteen lahjaa varten. Kaiversin kuhunkin tauluun sanat J’Aime et J’Espere. Ne ovat ranskaa ja tarkoittavat ”Minä rakastan ja minä toivon”. Kun vastaleivottu leipä nostettiin uunista, meillä oli tapana viedä leipä ja lauta ystävälle tai naapurille, jolla oli koettelemuksia terveyden tai surun vuoksi.

Pohtiessani tätä perinnettä ajatukseni ovat kääntyneet puiseen leipälautaan, johon on kaiverrettu sanat ”Minä rakastan ja minä toivon”. Jeesuksen Kristuksen elävänä todistajana lupaan teille, että Hänen ansiostaan me voimme aina tuntea Hänen rakkauttaan sekä tuntea Hänessä toivoa, olivatpa elämän olosuhteet hyviä tai huonoja.

Koska Jeesus Kristus oli äärettömän sovituksensa vaatimuksena halukas ”[laskeutumaan] kaiken alapuolelle”, Hän tarjosi täydellisen lahjan sekä rakkauden ja toivon ilmauksen. ”Suurempaa rakkautta ei kukaan voi osoittaa, kuin että antaa henkensä ystäviensä puolesta.” Ja antamalla ainosyntyisen Poikansa tehdä tämän uhrauksen meidän rakastava taivaallinen Isämme antoi meille äärimmäisen ilmauksen rakkaudestaan lahjanaan muille lapsilleen.

Kun pohdimme näitä iankaikkisia lahjoja, jotka Isä ja Poika ovat meille antaneet, saatamme miettiä, kuinka meidän omat lahjamme, joita annamme tänä joulunaikana, voivat asianmukaisesti kuvastaa omistautumistamme ja kiitollisuuttamme Heille. Julistan nöyrästi, että kenties merkityksellisin tapa toteuttaa tämä kelvollinen pyrkimys on antaa yksinkertaisia ystävällisyyden lahjoja niille, joita rakastamme. Kun olemme ystävällisiä ja palvelemme toisiamme, kuten Vapahtaja palvelisi, pienimmissäkin asioissa, meistä voi tulla Jumalan armon kanava ja voimme auttaa vaikutuspiirissämme olevia tuntemaan Vapahtajan rakkautta ja toivoa –J’Aime et J’Espere!

Tutkiessani jatkuvasti Herran Jeesuksen Kristuksen elämää olen ihaillut Hänen verratonta esimerkkiään ystävällisyydestä. Miettikää kanssani hetki vain muutamia koskettavia kertomuksia ja tuttuja sanoja pyhistä kirjoituksista:

• ”Mutta tultuaan sille kohtaa Jeesus katsoi ylös ja sanoi: ’Sakkeus, tule kiireesti alas. Tänään minun on määrä olla vieraana sinun kodissasi.’”

• ”Jeesus sanoi: ’En tuomitse minäkään. Mene, äläkä enää tee syntiä.’”

• ”Mutta Jeesus sanoi: ’Isä, anna heille anteeksi. He eivät tiedä, mitä tekevät.’”

• ”Onko teillä keskuudessanne sairaita? – – Tuokaa heidät tänne, niin minä parannan heidät, sillä tunnen myötätuntoa teitä kohtaan; sisimpäni on täynnä armoa.”

• ”Ja hän otti heidän pienet lapsensa yksitellen ja siunasi heidät ja rukoili Isää heidän puolestaan.”

Kun me jokainen noudatamme Vapahtajan esimerkkiä ystävällisyydestä tänä erityisenä aikana, sitä voi tehdä monin tavoin – palvelemalla, laupeudella, rakkaudella, myötätunnolla ja anteeksiannolla. Presidentti Howard W. Hunter määritteli sen näin: ”Tänä jouluna sopikaa riita. Etsikää käsiinne unohtunut ystävä. Hylätkää epäluulo ja korvatkaa se luottamuksella. Kirjoittakaa kirje. Antakaa ystävällinen vastaus. Kannustakaa nuoria. Osoittakaa uskollisuutenne sanoin ja teoin. Pitäkää lupaus. Luopukaa kaunasta. Antakaa anteeksi viholliselle. Pyytäkää anteeksi. Yrittäkää ymmärtää. Tutkistelkaa vaatimuksianne muita kohtaan. Ajatelkaa ensin jotakuta muuta. – – Olkaa hyväntahtoisia. Naurakaa vähän enemmän. Ilmaiskaa kiitollisuutenne. Toivottakaa muukalainen tervetulleeksi. Ilahduttakaa lapsen sydäntä. Nauttikaa maan kauneudesta ja ihmeistä. Ilmaiskaa rakkauttanne ja ilmaiskaa sitä yhä uudelleen.”

Tiedän, että Henki voi johdattaa meitä jokaista monin yksinkertaisin tavoin osoittamaan rakkautta, uskoa ja iloa muille tänä riemun aikana.

Kun olin pieni poika, perheellämme oli joulunaikaan tapana kokoontua Winkler-pianomme ympärille, joka olisi nyt yli sata vuotta vanha. Vanhempani olivat tunteneet köyhyyden ja olivat siksi säästäväisiä. Saamamme joululahjat olivat vaatimattomia. Mutta äidilläni oli täyteläinen sopraanoääni. Hän soitti pianoa johtaessaan meitä laulamaan tuttuja joululauluja ja hengellisiä lauluja.

En tiedä, ajatteliko hän itse kutsuvansa meitä nauttimaan kestävästä lahjasta. Mutta jo pienenä poikana tunsin sanomatonta iloa laulaessani niitä lauluja. Musiikki täytti pienen kotimme rauhan hengellä. Saatoin tuntea paitsi äitini, isäni ja kahden veljeni myös taivaallisen Isäni ja Vapahtajani Jeesuksen Kristuksen rakkautta.

Rakkaat veljeni ja sisareni, tänä joulunaikana meillä jokaisella on edessämme mahdollisuuksia ojentaa kätemme ja osoittaa ystävällisyyttä Kristuksen kaltaisella rakkaudella ja myötätunnolla sekä saada aikaan muutosta. Lupaan, että kun rukoilemme ja kun avaamme sydämemme ja mielemme Pyhän Hengen kuiskauksille, Herra ohjaa meitä löytämään jonkun, jota Hän rakastaa täydellisesti ja joka tarvitsee meidän ystävällisyyttämme tänä joulunaikana. Osoittamamme ystävällisyys saattaa olla yksinkertaista eikä tunnu millään tavoin epätavalliselta, mutta sillä voi olla – ja monesti onkin – kestävä vaikutus.

Saanen päättää yhden Alkeisyhdistyksen lempilauluni sanoihin:

Kun aloitamme tämän suurenmoisen joulunajan, jätän teille todistukseni siitä, että Jeesus Kristus on rakkaus ja toivo – J’Aime et J’Espere. Mekin voimme toimia Hänen kumppaneinaan ja osoittaa Hänen rakkauttaan ja toivoaan muille epäitsekkäin ystävällisyyden teoin.

Näistä asioista todistan Jeesuksen Kristuksen pyhässä nimessä. Aamen.