Julkaistaan vain sähköisenä: nuorille aikuisille
Siveyden laki ei ole este – se on siunaus!
Kirjoittaja asuu Ulaanbaatarissa Mongoliassa.
Tuntui siltä, että ihmiset, jotka eivät noudattaneet siveyden lakia, olivat minua onnellisempia.
Olen aina ollut utelias ihminen.
Varttuessani minulla oli suuria kysymyksiä siitä, kuinka maapallo luotiin, miten ihmiselämä muodostui ja miksi olemme tällä planeetalla. Kun 14-vuotiaana sain tietää Jeesuksen Kristuksen evankeliumista ja otin sen vastaan, löysin todella monia vastauksia ja suurempaa merkitystä elämääni. Tein parhaani pitääkseni Jumalan käskyt ja tunsin todellista iloa eläessäni evankeliumin mukaan.
Jatkoin edistymistä monin innostavin tavoin – palvelin lähetystyössä, opiskelin yliopistossa ja niin edelleen. Mutta lähestyessäni 30 vuoden ikää lannistuin, koska minulla ei ollut ollut tilaisuutta mennä naimisiin. Vaikka näin monien ihmisten ympärilläni päättävän elää siveyden lain vastaisesti, olin luja sitoumuksessani pitää liittoni ja valmistautua temppeliavioliittoon.
Uskoin, että onnellisuus tulee kuuliaisuudesta (ks. Moosia 2:41). Mutta kun katselin ystäviäni, jotka päättivät olla noudattamatta siveyden lakia, he vaikuttivat onnellisemmilta kuin minä. Heillä oli uusia kokemuksia seurustelun ja ihmissuhteiden saralla, ja minusta se tuntui epäreilulta. Uteliaana ja koulutusta saaneena ihmisenä turhauduin siitä, että ystäväni vaikuttivat nyt viisaammilta ja kypsemmiltä kuin minä.
Käskyt alkoivat tuntua vähemmän siunauksilta ja enemmänkin esteeltä, jonka vuoksi en pystynyt elämään parasta elämääni.
Jonkin ajan kuluttua tunsin houkutusta hylätä ajatuksen temppeliavioliitosta ja evankeliumikeskeisestä elämästä. Siveyden laki tuntui yksinkertaisesti liian vaikealta noudattaa, kun olin sellaisen maailman ympäröimänä, joka ei suhtautunut fyysiseen kanssakäymiseen samalla tavoin kuin minä.
Keskity ”syyhyn”
Kun minulla oli kaikkein vaikeinta, instituutinopettajani kertoi tapauksesta, jolloin lähetyssaarnaajat olivat tulleet päivälliselle. Hän kertoi, kuinka koko hänen perheensä valmistautui lähetyssaarnaajien esittämään hengelliseen ajatukseen ja osallistui siihen.
Sillä hetkellä tajusin, että enemmän kuin mitään muuta halusin kasvattaa perheen, joka voisi nauttia evankeliumin siunauksista yhdessä.
Kaikki osui kohdalleen. Siveyden laki ei ollut mikään este, joka olisi estänyt minua kokemasta seksuaalisuuden lahjaa – se oli siunaus, joka sai minut suuntaamaan katseeni kohti temppeliä ja iankaikkista perhettäni.
Vanhin Dieter F. Uchtdorf kahdentoista apostolin koorumista on opettanut: ”Onko väärin, että on sääntöjä? Ei tietenkään. Me kaikki tarvitsemme niitä joka päivä. Mutta on väärin keskittyä vain sääntöihin sen sijaan, että keskittyisimme Vapahtajaan. Teidän on tiedettävä, miksi ja miten, ja sitten pohdittava valintojenne seurauksia.”
Kun muistin Vapahtajan ja Hänen uhrinsa puolestani, päätin, että liittojeni pitämisen siunaukset, mukaan lukien siveyden laki ja temppeliavioliiton solmiminen, olisivat odottamisen arvoisia. Todellinen onnellisuus ei ole sitä, että tekee mitä vain haluaa. Se on sitä, että on kelvollinen saamaan Pyhän Hengen kumppanuuden.
Voi olla muitakin tilanteita, jolloin tunnemme houkutusta rikkoa liittomme. Evankeliumin mukaan eläminen ei ole aina helppoa! Mutta liitot, joita teemme, ja käskyt, jotka pidämme, on asettanut rakastava taivaallinen Isä, joka ajattelee meidän parastamme. Voimme luottaa siihen, että Hän tietää todella paljon enemmän kuin me ja että Hänen seuraamisensa maailman sijaan johtaa meidät aina iloon.
Luota Jumalan aikatauluun
Tunnen kiitollisuutta siitä, että äskettäin rakastuin ja solmin avioliiton temppelissä. Olen iloinen, että olin omistautunut käskyille, jotta voin nyt nauttia iankaikkisen avioliiton siunauksista.
Kuuliaisuus ei tietenkään toimi kuten myyntiautomaatti. Me emme saa tiettyä siunausta heti jonkin käskyn pitämisen jälkeen. Kuten presidentti Jeffrey R. Holland, kahdentoista apostolin koorumin virkaa toimittava presidentti, on sanonut: ”Jotkin siunaukset tulevat pian, jotkin tulevat myöhemmin, jotkin tulevat vasta taivaassa – mutta niille, jotka omaksuvat Jeesuksen Kristuksen evankeliumin, ne tulevat.”
Minulla on todistus siitä, että Jumala tuntee meistä jokaisen ja että Hän pitää meistä huolen. Vaikka voi olla vaikeaa tuntea epävarmuutta tai erottua ikätovereistaan, etenkin siveettömässä maailmassa, uskon, että ”kaikki koituu niiden parhaaksi, jotka rakastavat Jumalaa” (Room. 8:28). Tiedän, että todellinen, kestävä ilo tulee paitsi Jumalan käskyjen noudattamisesta myös suhteen luomisesta Häneen.