”Elämä on vaikeaa, mutta me pystymme tekemään vaikeita asioita”, Liahona, helmikuu 2025.
Nuorille aikuisille
Elämä on vaikeaa, mutta me pystymme tekemään vaikeita asioita
Mietin, kuinka taivaallinen Isä odotti minun voittavan haasteita.
Kuvitus Kylee Bodily
Kenenkään elämä ei ole helppoa.
Ja minä tiedän sen! Meidän on tarkoitus kohdata haasteita, jotta voimme palata taivaallisen Isän luo enemmän Kristuksen kaltaisina. Se kaikki kuuluu Hänen suunnitelmaansa (ks. 1. Piet. 4:12–13).
Mutta toisinaan huomaan yhä miettiväni, miksi kamppailen niin paljon, miksi maailmassa on niin paljon tuskaa ja miksi tunnen olevani toisinaan niin eksyksissä ja yksin. Taistelen masennusta vastaan, mikä saa minut tuntemaan, että kaiken tekemäni ja kokemani yllä on varjo.
Muutama vuosi sitten minun oli vaikea tuntea Hengen vaikutusta elämässäni. Mietin, kuinka taivaallinen Isä odotti minun voittavan haasteita, kun tunsin itseni heikoksi ja epävarmaksi. Minulla oli paljon epäilyksiä kyvystäni selviytyä elämässä.
Mietin, olisiko minusta tekemään vaikeita asioita.
Kaipasin epätoivoisesti varmuutta
Eräänä päivänä, kun tunsin olevani eksyksissä, kuljin eteenpäin, kunnes saavuin hiljaiseen paikkaan, jossa saatoin katsella merta ja kuulla lintujen laulavan. Se oli lohdun paikka – täydellinen paikka puhua taivaallisen Isän kanssa.
Vuodatin sydämeni rukouksessa kysyen, miksi minun oli käytävä läpi niin monia vaikeuksia. Kerroin Hänelle, että mielestäni elämä oli liian vaikeaa ja etten pystyisi jatkamaan omin neuvoin. Kerroin Hänelle, etten tiennyt, kuinka pystyisin selviytymään elämän vaikeista puolista.
Äkkiä, sinä haavoittuvuuden ja epätoivon hetkenä, tunsin Hengen lämmön ympäröivän minut – lempeän vakuutuksen siitä, etten ollut yksin, etten ole koskaan yksin. Ja mieleeni tuli rakkauden ja lohdun sanoja, jotka muistuttivat minua jumalallisesta identiteetistäni, mahdollisuuksistani ja kyvystäni tehdä vaikeita asioita Jeesuksen Kristuksen avulla.
Kuukausien yksinäisyyden ja epävarmuuden kokemusten jälkeen tunsin taivaallista varmuutta siitä, että olen kykenevä – että olen taivaallisen Isän rakas tytär, jolla on tarkoitus. Minulle on suotu hengellisiä lahjoja, ja liittojeni ansiosta olen sidottu Häneen, maailmankaikkeuden rakastavimpaan ja voimallisimpaan olentoon. Hän vakuutti minulle, että voin kohdata ja minun on tarkoitus kohdata elämässä kaikki niin, että Vapahtaja on vierelläni.
Presidentti Russell M. Nelson on todistanut tästä, kun hän esitti tämän ajatuksen: ”Kuinka paljon luottamustanne lisääkään tieto siitä, että endaumentin saaneena naisena tai miehenä, joka on varustettu Jumalan voimalla, teidän ei tarvitse kohdata elämää yksin.”
Pelkoa karkottamassa
Se ei ollut helppoa, mutta otin uskon harppauksen ja päätin kohdata elämässä olevat asiat luottaen Jeesukseen Kristukseen. Olen pystynyt tarttumaan niin moniin tilaisuuksiin ja saavuttamaan niin paljon enemmän kuin koskaan uskoin pystyväni.
Eteeni tulee edelleen esteitä ja haasteita, ja joskus tunnen pelon hiipivän taas mieleeni, mutta kun kurottaudun uskoni puoleen Vapahtajaan, tiedän, että ”täydellinen rakkaus karkottaa pelon” (1. Joh. 4:18).
Mitä enemmän koen, sitä enemmän huomaan, että haasteeni ovat tilaisuuksia kasvuun ja oppimiseen. Kuten vanhin Gerrit W. Gong kahdentoista apostolin koorumista on opettanut: ”[Suru muuttuu] iankaikkiseksi iloksi Jeesuksen Kristuksen palauttavan sovituksen ansiosta.”
Kun mietin matkaani, tajuan, ettei se ole vain kertomus vaikeuksista. Ja olen oppinut, ettei usko ole vain uskomista vaan se on luottamusta siihen, että taivaallinen Isäni ja Jeesus Kristus rakastavat minua täysin. Liittosuhteemme ansiosta He ovat kanssani joka päivä.
Vanhin David A. Bednar kahdentoista apostolin koorumista on luvannut, että ”kun rakennamme elämämme perustuksen Jeesuksen Kristuksen ’kalliolle’, – – meitä voidaan siunata niin, että teemme vaikeita asioita ja voitamme ne”.
Hänen avullaan ja liittojemme ansiosta me voimme todellakin voittaa kaiken, mitä on tiellämme.
Kirjoittaja asuu Thessalonikissa Kreikassa.