2024
ʻOku Tau Maʻu Fēfē ʻa e Tuí ke Tali ha Faʻahinga Ola—Naʻa mo e Ngaahi Ola ʻOku ʻIkai Ke Tau Fiemaʻú?
Nōvema 2024


ʻOku Tau Maʻu Fēfē ʻa e Tuí ke Tali ha Faʻahinga Ola—Naʻa mo e Ngaahi Ola ʻOku ʻIkai Ke Tau Fiemaʻú?

ʻI he kotoa ʻo e ngaahi faingataʻa kuó u fehangahangai mo ia ʻi heʻeku moʻuí, naʻe siviʻi lahi taha ʻeku tuí ʻi he mālōlō ʻeku tangataʻeikí.

ko ha fefine ʻokú ne puke ʻa e nima ʻo ha taha ʻoku tokoto ʻi ha mohenga

ʻI heʻeku foki ki ʻapi mei he ngāue fakafaifekaú, naʻe puke ʻeku tangataʻeikí ʻi he kanisaá. ʻI he taimi ko iá, naʻá ku fuʻu femoʻuekina ʻaupito. Naʻá ku hoko ko e palesiteni ʻo e Kau Finemuí ʻi hoku uōtí, naʻá ku ngāue ʻi ha ngaahi houa lahi, pea naʻá ku toʻo ha ngaahi kalasi efiafi ʻi heʻeku ʻunivēsití. Ko ia ʻi heʻeku fanongo ʻi he ongoongo fekauʻaki mo ʻeku tamaí, naʻá ku loto-mamahi mo ongoʻi lōmekina foki.

Naʻá ku lotu ki he Tamai Hēvaní mo fakahā kiate Ia ʻeku ngaahi ongó. Naʻe ʻikai mahino kiate au ʻa e ʻuhinga naʻe hoko ai ʻa e meʻá ni. Naʻá ku pehē ange, “Kuó u ngāue ʻi ha māhina ʻe 18, pea ʻoku ou foki ki ʻapi ke u fiefia ʻi he feohi mo hoku fāmilí. Pea ko ʻeni kuo toʻo ha konga ʻo hoku fāmilí meiate au?’”

Naʻá ku loto-mamahi ʻi he tūkunga kotoa ko ʻení, ka naʻá ku ʻiloʻi te u fiemaʻu ʻa e tokoni ʻa e Tamai Hēvaní, ko ia naʻe kamata ke u lotua ha mana ke lava ʻo fakamoʻui ʻeku tamaí.

Ko Hono Tali ʻa e Finangalo ʻo e ʻEikí

Naʻá ku lotua maʻu pē ke fakamoʻui ʻeku tangataʻeikí, ka naʻe ʻikai fakalakalaka ʻene moʻui leleí. Naʻá ku lotua maʻu pē ʻa e mana ko ʻení, ʻo fakaʻau ke lahi ange ʻeku loto-ʻitá, kae ʻoua kuó u lau ha lea naʻe fai ʻe ʻEletā Tēvita A. Petinā ʻo e Kōlomu ʻo e Kau ʻAposetolo ʻe Toko Hongofulu Mā Uá. Naʻá ne lea fekauʻaki mo ha ongomātuʻa kei talavou naʻá na fefaʻuhi mo hono ʻilo ʻoku maʻu ʻe he kanisaá.

Naʻe fakamatalaʻi ʻe he husepāniti kei talavoú kia ʻEletā Petinā ʻa e founga naʻe liliu ai ʻene ngaahi lotú ʻi he fakalau ʻa e taimí: “Ko e taimi naʻá ma lotu aí, naʻe liliu ʻema kolé mei he ‘ʻAloʻofa ʻo fakamoʻui aú’ ki he ‘ʻAloʻofa muʻa ʻo foaki mai kiate au ʻa e tui ke u tali ha ola pē kuó Ke teuteu maʻakú.’”

Hili ʻeku lau iá, naʻá ku ongoʻi hangē naʻe talamai ʻe he Laumālié ʻoku fiemaʻu ke u loto-fiemālie ke tali ʻa e finangalo ʻo e ʻOtuá. Naʻe fiemaʻu ke u maʻu ha tui, neongo pe ko e hā ʻa e meʻa ʻe hokó, ʻe lelei ʻa e meʻa kotoa pē.

Ko ia, naʻá ku liliu ʻa e founga ʻo ʻeku lotú.

Naʻe ʻikai ke u fiemaʻu ke fakamoʻui ʻeku tamaí, ka naʻá ku lotua ke fai ʻa e finangalo ʻo e ʻEikí. Pea naʻá ku talaange ki he Tamai Hēvaní te u feinga ke maʻu ʻa e tui ke tali ha faʻahinga meʻa pē.

ʻI he fakalau ʻa e taimí, naʻe fakaʻau ke toe kovi ange ʻa e tūkunga ʻo ʻeku tangataʻeikí. Pea naʻá ku kole ki he Tamai Hēvaní kapau ko Hono finangaló ia ke pekia ʻeku tamaí, ke Ne tokoni muʻa ki siʻeku tangataʻeikí ke mālōlō ʻi he fiemālie. Pea naʻe ʻalu fiemālie pē ʻa ʻeku tamaí.

Talu mei he momeniti ko iá mo ʻeku ongoʻi hono fakamālohia ʻeku tui ki he Tamai Hēvaní. Naʻá ku tali Hono finangaló, neongo pe ko e hā hono olá. Ka ʻoku ou kei ongoʻi pē ha mole lahi ʻi he ʻikai kau ʻeku tangataʻeikí ʻi heʻeku moʻuí.

Ongoʻi Nonga ʻi he Loto Temipalé

Naʻe kehe ʻeku ngaahi lotú ʻi heʻeku loto-mamahí. ʻI he taimi naʻá ku lotu aí, naʻá ku ʻai ke nounou, vave, pea fakahangatonu ki he ʻuhingá.

Naʻá ku falala ki he finangalo ʻo e ʻEikí peá u tali ʻa e meʻa naʻe hokó, ka naʻe ʻikai ke u fie talanoa fekauʻaki mo e meʻa fakamamahi naʻá ku ongoʻí. Naʻá ku faingataʻaʻia koeʻuhí naʻá ku ʻosi tali ʻa e finangalo ʻo e ʻEikí, ka naʻá ku kei loto-mamahi pē.

Lolotonga ʻa e taimi ko ʻení, naʻe ʻikai foki ke u fie ʻalu ki he temipalé. Ka naʻe faifai pē peá u fokotuʻu ha ʻapoinimeni, ʻalu, peá u ongoʻi ha nonga lahi. Naʻá ku ongoʻi hangē naʻá ku ʻi ai mo ʻeku tangataʻeikí ʻi heʻeku fakakakato ʻa e ngaahi ouau toputapú. ʻI he fuofua taimi naʻá ku fakataufolofola ai ki he Tamai Hēvaní ʻi he lotu fekauʻaki mo e mālōlō ʻeku tamaí, naʻá ku ongoʻi ofi ange kiate Ia ʻi ha toe taimi kimuʻa.

Naʻe tokoni ʻeku foki ki he temipalé ke u ongoʻi fiemālie ki he mole ʻa ʻeku tamaí, pea naʻá ku ongoʻi ai te u lava foki ʻo toe talanoa fekauʻaki mo ʻene moʻuí.

Falala ki he ʻEikí, Neongo pe Ko e Hā

Neongo naʻe faingataʻa ʻa e mālōlō ʻeku tangataʻeikí, ka ʻoku ou kei maʻu pē ha tui lahi kia Sīsū Kalaisi. ʻOku ou kei tui pē ki he ngaahi maná. Kuo akoʻi au ʻe he faingataʻa ko ʻení ʻe ʻomi ʻe he Tamai Hēvaní ha ngaahi mana ʻoku fenāpasi mo Hono finangaló. Pea ke fakafenāpasi ʻetau ngaahi holí mo Iá, ʻoku fiemaʻu ke tau muimui ki he faleʻi ʻa Palesiteni Lāsolo M. Nalesoni ke “fakakaukau fakasilesitialé.”

Koeʻuhí ʻoku kehe ʻa e palani ʻa e ʻOtuá mei he palani ʻoku tau fakakaukau ki ai ʻiate kitautolú, ka ʻe tataki maʻu pē kitautolu ʻe hono fakaʻatā Ia ke tataki ʻetau moʻuí ki he fiefiá, neongo pe ko e hā ʻa e meʻa ʻe hokó. ʻE tokoni foki ʻa e fakakaukau fakasilesitialé ke tau fai ha ngaahi fili lelei te ne liliu kitautolu ʻo taʻengata.

Kapau ʻokú ke tauhi hoʻo ngaahi fuakavá mo falala ki he Tamai Hēvaní, faʻa kātaki mo ʻamanaki lelei ʻe vavé ni pē ha hoko mai ʻa e nongá.

Koeʻuhí ʻe hoko mai ia.

Maʻuʻanga Fakamatalá

  1. David A. Bednar, “Accepting the Lord’s Will and Timing,” Ensign, Aug. 2016, 33.

  2. Russell M. Nelson, “Fakakaukau Fakasilesitiale!Liahona, Nōvema 2023, 117–19.