Vanha testamentti, seminaarinopettajan kirja

Sisällys
Nimisivu
Johdanto opettajan kirjaan
Vanhan testamentin oppiaiheet
- Tervetuloa Vanhan testamentin pariin
- Mooses 1; Abraham 3
- 1. Mooses 1–2; Mooses 2–3; Abraham 4–5
- 1. Mooses 3–4; Mooses 4–5
- 1. Mooses 5; Mooses 6
- Mooses 7
- 1. Mooses 6–11; Mooses 8
- 1. Mooses 12–17; Abraham 1–2
- 1. Mooses 18–23
- 1. Mooses 24–33
- 1. Mooses 37–41
- 1. Mooses 42–50
- 2. Mooses 1–6
- Pääsiäinen
- 2. Mooses 7–13
- 2. Mooses 14–18
- 2. Mooses 19–20; 24; 31–34
- 2. Mooses 35–40; 3. Mooses 1; 4; 16; 19
- 4. Mooses 11–14; 20–24; 27
- 5. Mooses 6–8; 15; 18; 29–30; 34
- Joosua 1–8; 23–24
- Tuomarit 2–4; 6–8; 13–16
- Ruut; 1. Samuel 1–7
- 1. Samuel 8–10; 13; 15–16
- 1. Samuel 17–18; 24–26; 2. Samuel 5–7
- 2. Samuel 11–12; 1. kuninkaiden kirja 3; 6–9; 11
- 1. kuninkaiden kirja 12–13; 17–22
- 2. kuninkaiden kirja 2–7
- 2. kuninkaiden kirja 16–25
- 2. aikakirja 14–20; 26; 30
- Esra 1; 3–7; Nehemia 2; 3:33–38; 4–6; 8
- Ester
- Job 1–3; 12–14; 19; 21–24; 38–40; 42
- Psalmit 1–2; 8; 19–33; 40; 46
- Psalmit 49–51; 61–66; 69–72; 77–78; 85–86
- Psalmit 102–103; 110; 116–119; 127–128; 135–139; 146–150
- Sananlaskut 1–4; 15–16; 22; 31; Saarnaaja 1–3; 11–12
- Jesaja 1–12
- Jesaja 13–14; 22; 24–30; 35
- Jesaja 40–49
- Jesaja 50–57
- Jesaja 58–66
- Jeremia 1–3; 7; 16–18; 20
- Jeremia 31–33; 36–38; Valitusvirret 1; 3
- Hesekiel 1–3; 33–34; 36–37; 47
- Daniel 1–7
- Hoosea; Joel
- Aamos; Obadja; Joona
- Miika; Nahum; Habakuk; Sefanja
- Haggai 1–2; Sakarja 1–4; 7–14
- Malakia
Elämään valmistautumisen oppiaiheet
- Oppien hallinta: Etsin vastauksia kysymyksiini
- Pyhien kirjoitusten tutkimiseen liittyvät taidot
- Nuorten voimaksi -opas
- Omavaraisuuden vahvistaminen
- Fyysinen ja emotionaalinen terveys
- Valmistautuminen tulevaan koulutukseen ja työllistymiseen
- Menestyminen opinnoissa
- Lähetystyöhön valmistautuminen
- Temppeliin valmistautuminen
- Kirkon johtohenkilöiden opetuksia
Liite

Johdatus psalmeihin, osa 1: Psalmien profetioita Jeesuksesta Kristuksesta

”Johdatus psalmeihin, osa 1: Psalmien profetioita Jeesuksesta Kristuksesta”, Vanha testamentti, seminaarinopettajan kirja, 2026

”Johdatus psalmeihin, osa 1: Psalmien profetioita Jeesuksesta Kristuksesta”, Vanha testamentti, seminaarinopettajan kirja

Psalmit 1–2; 8; 19–33; 40; 46: Oppiaihe 100

Johdatus psalmeihin, osa 1

Psalmien profetioita Jeesuksesta Kristuksesta

An open hymnbook with a violin in the background.

Mitä suosikkisi kirkon lauluista opettavat sinulle Jeesuksesta Kristuksesta? Virsien ja kirkon laulujen avulla muusikot ja runoilijat ovat vuosisatojen ajan voineet ilmaista tuntemuksiaan Vapahtajasta. Monien nykyisten kirkon laulujen tapaan useat psalmit opettavat ja todistavat Vapahtajan elämästä ja palvelutehtävästä. Tämä oppiaihe voi auttaa oppilaita ymmärtämään paremmin Jeesuksen Kristuksen elämää ja palvelutehtävää, josta psalmeissa profetoidaan.

Oppilaan valmistautuminen: Kehota oppilaita pohtimaan, kuinka heidän suosikkinsa kirkon lauluista opettavat ja todistavat Jeesuksesta Kristuksesta. Kehota heitä valmistautumaan kertomaan oppitunnilla lempilaulustaan, joka kertoo Jeesuksesta Kristuksesta. Jos oppilaista tuntuu, ettei heillä ole mitään lempilaulua, kehota heitä etsimään laulukirjasta lauluja, jotka opettavat Jeesuksesta Kristuksesta.

Mahdollisia oppimistoimintoja

Kirkon lauluja, jotka opettavat Jeesuksesta Kristuksesta

Mitä me voimme oppia Vapahtajasta ja Hänen elämästään tämän laulun sanojen pohjalta?
Onko jokin toinen Vapahtajasta kertova kirkon laulu sinulle erityisen merkityksellinen? Jos on, niin miksi?

Kun opiskelet tänään, kutsu Pyhää Henkeä avuksesi, jotta tuntisit Jeesuksesta Kristuksesta opettavien ja todistavien sanojen ja musiikin voiman.

Psalmien kirja

Psalmien kirja on kokoelma rukouksia, runoja ja lauluja, ja se muistuttaa hieman nykyistä laulukirjaamme.

Kehota oppilaita ottamaan esiin Psalmien kirja. Anna oppilaille pari kolme minuuttia aikaa silmäillä psalmeja ja muodostaa niistä yleisvaikutelma.

Kun selaat kirjaa, mitä sellaista huomaat psalmeissa, mikä tekee kirjasta erilaisen?
Mitä kysymyksiä sinulla on tästä kirjasta?

Silmäile Ps. 3 nopeasti läpi ja merkitse kaikki löytämäsi sela-sanat. Vaikka sela-sanan merkitys ei ole varma, se on saattanut olla laulajalle tai lukijalle merkki pitää miettimistauko (kuten tauko musiikissa).

Lue Ps. 3 ja pysähdy aina sanan sela kohdalla. Kutsu Pyhää Henkeä avuksesi, kun pohdit näitä jakeita.

Miksihän kirjoittaja on saattanut haluta, että pysähdymme näissä paikoissa miettimään?
Kuinka pohdiskeleminen yhdessä tai useammassa näistä kohdista saattaisi auttaa tai lohduttaa nykypäivän nuorta?

Oppilaiden kysymysten ja kokemuksen mukaan voisit mainita seuraavia seikkoja:

Monia psalmeja pidetään tiettyjen henkilöiden, kuten Daavidin (Ps. 3), kirjoittamina. On myös psalmeja, joiden kirjoittajaa ei tunneta (ks. Ps. 1).
Hepreankielisiä runollisia elementtejä löytyy kaikista psalmeista.
- Parallelismi on runoutta, jossa kahdessa tai useammassa säkeessä on toisiinsa liittyviä ajatuksia (ks. Ps. 29:4).
- Toisto on heprean kielessä runouden tehokeino, joka korostaa jotakin säettä toistamalla sitä (kuten ”Ylistäkää häntä” psalmissa 150).
Hepreankielisenä psalmi 119 on akrostikon eli alfabeettinen runo. Alfabeettisessa runossa rivien alkukirjaimet muodostavat sanoja tai heprealaiset aakkoset.
Psalmien kirjaa lainataan Uudessa testamentissa yli 115 kertaa (ks. Ps. 6:9 ja Luuk. 13:27).
Viimeisen aterian jälkeen Jeesus ja Hänen opetuslapsensa lauloivat kiitosvirren (ks. Matt. 26:30). Kyseessä saattoi olla Ps. 113–118 eli ”Hallel”, jota perinteisesti lauletaan pääsiäisenä (ks. Merrill J. Bateman, ”The Power of Hymns”, Ensign, heinäkuu 2001, s. 17).

Lue Luuk. 24:44 ja pane merkille, mitä Vapahtaja opetti opetuslapsilleen psalmeista pian ylösnousemuksensa jälkeen.

Puhuessaan yhdestä Psalmien kirjan tärkeimpiin kuuluvista sanomista presidentti Jeffrey R. Holland kahdentoista apostolin koorumista opetti:

Jeesus itse lainasi Psalmien kirjaa enemmän kuin mitään muuta Vanhan testamentin tekstiä. – – Voidaan väittää, ettei missään pyhissä kirjoituksissa kerrota messiaanisesta tehtävästä tai Hänen paluunsa odotuksesta ja kaipauksesta yhtä laajasti kuin psalminkirjoittajan lauluissa. (For Times of Trouble: Spiritual Solace from the Psalms, 2012, s. 7–8)

Mitä opit jakeesta Luuk. 24:44 ja presidentti Hollandilta? Miksi Psalmien kirjaa kannattaa tutkia?

Auta oppilaita ymmärtämään, että me voimme oppia Jeesuksen Kristuksen elämästä ja palvelutehtävästä tutkimalla psalmeja. Voisit kirjoittaa tämän totuuden taululle.

Psalmeja, jotka profetoivat Jeesuksesta Kristuksesta

Auta oppilaita ymmärtämään joitakin psalmien profeetallisia lausumia Jeesuksen Kristuksen elämästä ja palvelutehtävästä antamalla heille seuraavia pyhien kirjoitusten viitteitä. Seuraavassa on muutamia tapoja, joilla voit pyytää oppilaitasi tutkimaan näitä jakeita:

Kirjoita jaeparit paperilapuille ja kiinnitä laput eri puolille huonetta. Anna oppilaille aikaa kierrellä huoneessa ja lukea useista profetioista ja niiden täyttymisistä.
Sekoita jaeparit ja kehota oppilaita yhdistämään psalmien profetiat niiden täyttymiseen.
Laita näkyviin vain psalmien jakeet. Kehota oppilaita etsimään alaviitteiden ja muiden pyhien kirjoitusten tutkimisen apuvälineiden avulla Vapahtajan elämästä viitteitä, jotka täyttävät kunkin profetian.

Psalmeja, jotka profetoivat Jeesuksesta Kristuksesta	Profetia täyttyi
Psalmeja, jotka profetoivat Jeesuksesta Kristuksesta Ps. 22:2	Profetia täyttyi Matt. 27:46
Psalmeja, jotka profetoivat Jeesuksesta Kristuksesta Ps. 22:8–9	Profetia täyttyi Matt. 27:41–43
Psalmeja, jotka profetoivat Jeesuksesta Kristuksesta Ps. 22:17	Profetia täyttyi OL 6:36–37
Psalmeja, jotka profetoivat Jeesuksesta Kristuksesta Ps. 22:19	Profetia täyttyi Joh. 19:23–24
Psalmeja, jotka profetoivat Jeesuksesta Kristuksesta Ps. 31:6	Profetia täyttyi Luuk. 23:46
Psalmeja, jotka profetoivat Jeesuksesta Kristuksesta Ps. 34:21	Profetia täyttyi Joh. 19:31–36
Psalmeja, jotka profetoivat Jeesuksesta Kristuksesta Ps. 41:10	Profetia täyttyi Luuk. 22:47–48; Ap. t. 1:16–17
Psalmeja, jotka profetoivat Jeesuksesta Kristuksesta Ps. 69:21–22	Profetia täyttyi Joh. 19:28–29
Psalmeja, jotka profetoivat Jeesuksesta Kristuksesta Ps. 118:22	Profetia täyttyi Ap. t. 4:10–12

Ajattele jotakin tilannetta, jossa sinun tai jonkun läheisesi olisi hyödyllistä tietää jotakin, mitä olet oppinut Vapahtajan elämästä tai palvelutehtävästä näiden profetioiden pohjalta. Kirjoita ajatuksiasi opiskelupäiväkirjaasi.

Jeesuksen Kristuksen elämä

Kehota oppilaita osoittamaan, että he ymmärtävät Vapahtajan elämän ja palvelutehtävän niin kuin niistä on profetoitu psalmeissa. Voisit esimerkiksi kehottaa oppilaita keskustelemaan seuraavista kysymyksistä pareittain, pienryhmässä tai kaikki yhdessä.

Valitse psalmien profetioista yksi, joka on mielestäsi erityisen merkityksellinen.

Mitä tämä profetia opettaa sinulle Jeesuksesta Kristuksesta?
Miksi se, mitä opit Hänestä, on tärkeä tietää?

Voisit lausua todistuksesi Jeesuksen Kristuksen elämästä ja palvelutehtävästä. Voisit kutsua oppilaita etsimään edelleen viittauksia Jeesukseen Kristukseen, kun he tutkivat Psalmien kirjaa muutaman seuraavan viikon aikana. Voisi olla hyvä päättää oppitunti laulamalla tai kuuntelemalla jokin Vapahtajasta kertova kirkon laulu, jonka oppilaat valitsevat.

Oppiaiheessa 101: ”Johdanto psalmeihin, osa 2” oppilaat pääsevät ilmaisemaan rakkauttaan ja omistautumistaan taivaallista Isää ja Jeesusta Kristusta kohtaan psalminkirjoittajien tavoin. Voisit kehottaa oppilaita aloittamaan tämän miettimisen jo nyt. Pyydä heitä pohtimaan, mitä he tuntevat taivaallista Isää ja Jeesusta Kristusta kohtaan ja kuinka he ilmaisisivat näitä tunteita.

Lisäaineistoa

Miksi meidän pitäisi tutkia Psalmien kirjaa?

Vanhin Jeffrey R. Holland kahdentoista apostolin koorumista on opettanut:

On sanottu, että Psalmien kirjalla kokonaisuudessaan on ollut suurempi vaikutus läntiseen maailmaan kuin millään muulla koskaan kirjoitetulla runollisten säkeiden kokoelmalla. Se, onko tämä totta vai ei, voi olla kaunokirjallinen mielipidekysymys, mutta varmastikin on totta, että Raamatun lukijoille psalmit ovat yleensä olleet Raamatun kaanonissa niitä, joita he soveltavat omaan elämäänsä eniten ja jotka ovat heille henkilökohtaisesti rakkaimpia. Muista Raamatun kirjoista tämä poikkeaa voimakkaassa pelastuksen, lohdun ja turvallisuuden kaipuussaan. – – [Mitään muuta Vanhan testamentin kirjaa] ei voi verrata psalmien henkilökohtaiseen sävyyn, sisältöön, määrään ja laatuun, näihin pyyntöihin myötätuntoiselle Jumalalle, särkyneiden sydänten parantajalle, sorrettujen ja puutteenalaisten Vapahtajalle. Näin Psalmien kirja saattaa olla se Raamatun teksti, jota sekä kristityt että juutalaiset ihailevat lähes yhtä lailla, puhumattakaan muihin uskontoihin kuuluvista – tai uskonnottomista, jotka saavat lohtua sen jakeista ja rohkaisua sen välittämästä toivosta. (For Times of Trouble: Spiritual Solace from the Psalms, 2012, s. 7–8)

Kuinka Vapahtaja mahtoi käyttää psalmeja?

Palvellessaan seitsemänkymmenen koorumin jäsenenä vanhin Merrill J. Bateman opetti:

Jos sinut olisi kutsuttu viimeiselle aterialle, mitkä laulukirjamme laulut olisivat saattaneet olla sopivia? – –

Todennäköisesti tuona iltana laulettiin monia lauluja. Matteus ilmaisee, että Herra ja Hänen apostolinsa päättivät viimeisen aterian kiitosvirrellä ennen lähtöään Öljymäelle (ks. Matt. 26:30). Mitä he lauloivat? Vaikka emme voi mitenkään tietää viimeistä kiitosvirttä, niin yhden laulun me tiedämme. Sitä kutsutaan nimellä Hallel, ja se koostuu psalmeista 113–118. Kristusta edeltävältä ajalta aina nykypäivään asti juutalaisilla perheillä on ollut tapana laulaa psalmit 113–114 ennen pääsiäisateriaa ja psalmit 115–118 sen jälkeen. – –

Kuvitelkaapa maailman Vapahtaja laulamassa opetuslastensa kanssa näitä lauluja, jotka enteilivät myöhemmin sinä iltana ja seuraavana päivänä tapahtuvia asioita. Kaikki juutalaiseen uskoon kuuluvat osallistuivat näihin tapahtumiin. He painoivat nämä psalmit mieleensä. He ymmärsivät niiden merkityksen. (”The Power of Hymns”, Ensign, heinäkuu 2001, s. 17–18)

Mistä voin saada lisää tietoa psalmien heprealaisesta runoudesta?

Täydennysosa G: Heprealaisen kirjallisuuden tyylit

Vanhan testamentin runollisten kirjojen lukeminen

Vanhan testamentin runollisten kirjojen ymmärtäminen

Lisäoppimistoimintoja

Musiikin voima

Psalmien tavoin nykypäivän kirkon laulujen sanat ja sävel voivat kuvastaa kunnioituksen ja rakkauden ilmauksia taivaallista Isää ja Jeesusta Kristusta kohtaan ja voivat kutsua Hengen todistamaan Heistä. Voisit auttaa oppilaita ymmärtämään, kuinka kunnioittava musiikki voi olla voimallinen väline, joka kutsuu Pyhän Hengen todistamaan taivaallisesta Isästä ja Jeesuksesta Kristuksesta, näyttämällä videokoosteen Vapahtajan elämästä, kuten videon ”Nearer, My God, to Thee” [Sua kohti, Herrani] (3.30). Näytä ensin 30 sekuntia videosta ilman ääntä. Näytä sitten video joko ääni päällä tai toistaen jotakin muuta hengellistä musiikkia samanaikaisesti. Pyydä oppilaita kertomaan, mikä vaikutus musiikilla on.

3:30

Psalmit, joihin nykypäivän kirkon lauluissa viitataan

Oppilaille voi olla hyödyllistä nähdä, kuinka nykypäivän kirkon lauluissa on käytetty psalmien jakeita. Voisit esitellä seuraavat tai osan niistä. Kehota oppilaita vertaamaan, kuinka psalmien kohdat ovat saattaneet vaikuttaa niihin liittyvien laulujen sanomiin.

Ps. 8:4–10; 9:2–3. ”Niin suuri oot”

Ps. 26:8. ”Sun pyhää huonettas”

Ps. 27:1. ”Mun valkeuteni on Herrani ain”

Ps. 33:1–6; 95:1–6. ”Kauneudesta maailman”

Ps. 37:3–9. ”Be Still, My Soul”

Ps. 148. ”Te luodut Herran, Kuninkaan”

Ps. 150. ”Kiitos nyt Herran”

(Huom. Oppiaiheessa 102 keskitytään psalmiin 23, joka oli innoituksena lauluun ”Herra Paimen on parhain”.)

Kun oppilailla on ollut tilaisuus vertailla psalmien kohtia ja laulujen sanoja, pyydä muutamia vapaaehtoisia kertomaan, mitä he huomasivat.

Laadi alfabeettinen runo

Voit auttaa oppilaita ymmärtämään yhtä heprealaisen runouden tyyppiä tutustuttamalla heidät alfabeettiseen runouteen. Kehota oppilaita kirjoittamaan opiskelupäiväkirjansa sivulle nimi ”Jeesus”, jokainen kirjain omalle rivilleen:

Kehota sitten oppilaita kirjoittamaan kullekin riville virke, joka alkaa kyseisellä kirjaimella ja kuvastaa jotakin, mitä he ovat oppineet Vapahtajasta tutkiessaan tänään psalmeja.

Esimerkki Sakramentti-sanaa käyttävästä alfabeettisesta runosta on julkaisussa ”Fun with Hebrew” [Hauskaa hepreaksi].