Seminelí
Talateu ki he Fuakava Motuʻá: ʻOku Fakamoʻoni ʻa e Fuakava Motuʻá ki ha Tamai Hēvani Tokanga pea kia Sīsū Kalaisi


“Talateu ki he Fuakava Motuʻá: ʻOku Fakamoʻoni ʻa e Fuakava Motuʻá ki ha Tamai Hēvani Tokanga pea kia Sīsū Kalaisi,” Fuakava Motuʻá – Tohi Lēsoni maʻá e Faiako Seminelí (2026)

“Talateu ki he Fuakava Motuʻá: ʻOku Fakamoʻoni ʻa e Fuakava Motuʻá ki ha Tamai Hēvani Tokanga pea kia Sīsū Kalaisi,” Fuakava Motuʻá – Tohi Lēsoni maʻá e Faiako Seminelí

Talitali Lelei Koe ki he Fuakava Motuʻá: Lēsoni 1

Talateu ki he Fuakava Motuʻá

ʻOku Fakamoʻoni ʻa e Fuakava Motuʻá ki ha Tamai Hēvani Tokanga pea kia Sīsū Kalaisi

Frontal head and shoulders portrait of Jesus Christ. Christ is depicted wearing a pale red robe with a white and blue shawl over one shoulder. Light emanates from His face.

ʻOku ʻi he Fuakava Motuʻá ha ngaahi akonaki mo ha ngaahi fakataipe lahi fekauʻaki mo e ʻEiki ko Sīsū Kalaisí pea mo Hono fatongia ko e Fakamoʻui ʻo e māmaní. ʻE lava ke tokoni ʻa e ngaahi talanoa mei he Fuakava Motuʻá ke ako ʻa e kau akó fekauʻaki mo Ia mo vakai ki he founga ʻokú Ne kau ai ʻi heʻetau moʻuí. ʻOku fakataumuʻa ʻa e lēsoni ko ʻení ke tokoniʻi ʻa e kau akó ke fakatupulaki ʻenau loto-holi ke toe ofi ange ki he Tamai Hēvaní mo Sīsū Kalaisi ʻi heʻenau ako ʻa e Fuakava Motuʻá.

Teuteu ʻa e tokotaha akó: Fakakaukau ke fakaafeʻi ʻa e kau akó ke nau toe vakaiʻi ha talanoa ʻoku nau manako ai mei he Fuakava Motuʻá pea fakalaulauloto ki he meʻa ʻe ala akoʻi ʻe he talanoa ko iá fekauʻaki mo e Tamai Hēvaní pe ko Sīsū Kalaisi.

Ngaahi ʻEkitivitī Ako ʻOku Ala Fakahokó

Ko ʻetau tokangá

Ke kamata ʻa e lēsoní, fakakaukau ki he founga te ke lava ai ʻo tokoniʻi ʻa e kau akó ke nau toe vakai tokanga ange ki he Fakamoʻuí ʻi he Fuakava Motuʻá. Ko e founga ʻe taha ke fai ai ʻení ko hono fokotuʻutuʻu takai ha ngaahi fakatātā ʻo e Fakamoʻuí ʻi he lokí kimuʻa pea fai ʻa e kalasí. Hili ʻa e kamata ʻa e kalasí, te ke lava ʻo ʻeke ki he kau akó pe ko e ngaahi fakatātā ʻe fiha ʻo e Fakamoʻuí naʻa nau fakatokangaʻí pea aleaʻi ʻa e ʻuhinga naʻa nau fakatokangaʻi pe ʻikai fakatokangaʻi ai ʻa e ngaahi fakatātaá.

Ko ha founga ʻe taha ke fai ai ʻení ko hono fakamatalaʻi ki he kau akó ʻoku ʻamanaki ke nau mamata ʻi ha foʻi vitiō ʻoku ʻasi ai ha timi ʻe ua: timi ʻe taha ʻoku tui vala hinehina pea taha ʻoku tui vala ʻuliʻuli. ʻE pāpaasi ʻe he ongo timí fakatouʻosi ha foʻi pulu pasiketipolo. Fakaafeʻi ʻa e kau akó ke nau feinga ke lau totonu ʻa e lahi ʻo e paasi ʻa e timi hinehiná.

Huluʻi ʻa e foʻi vitiō “Focus Test,” ʻoku maʻu ʻi he ChurchofJesusChrist.org, mei he taimi 0:00 ki he 0:22. Hili iá pea kiʻi taʻofi ʻa e foʻi vitioó.

1:2
  • Ko e foʻi paasi ‘e fiha naʻá ke laú?

  • Na‘á ke fakatokangaʻi nai mo ha meʻa kehe naʻe hoko ʻi he vitioó? Kapau naʻá ke fakatokangaʻi ha meʻa, ko e hā ia?

    Huluʻi ʻa e toenga ʻo e foʻi vitioó (ʻokú ne toe huluʻi mai pē ʻa e foʻi pāpaasi tatau) pea fakaafeʻi ʻa e kau akó ke nau fakasio ha meʻa ne ʻikai ke nau sio ai ʻi he fuofua taimí.

  • Ko e hā naʻá ke fakatokangaʻi naʻe teʻeki ke ke mamata ai ʻi he fuofua taimí?

    Kapau ʻe fiemaʻu, te ke lava ʻo fakahinohino ange naʻe kolosi ha fefine matuʻotuʻa ange ʻi loto ʻiate kinautolu, naʻe fetongi ʻe ha ninisā vala ʻuliʻuli ha taha ʻo e kau vaʻingá, naʻe tui tatā ha tamaiki ʻe niʻihi, pea naʻe paasi ʻe ha niʻihi ha foʻi pulu ʻakapulu kae ʻikai ko ha pulu pasiketipolo.

  • Ko e hā naʻe ʻikai ke ke fakatokangaʻi ai ʻa e niʻihi ʻo e ngaahi meʻa ko iá ʻi he fuofua taimi naʻá ke sio aí?

  • ʻE faitatau fēfē nai ʻeni mo e meʻa ʻe lava ke aʻusia ʻe ha taha ʻi heʻene lau ʻa e ngaahi talanoa ʻo e Fuakava Motuʻá?

Neongo pe ko e hā ha founga ki hono kamata ʻo e lēsoní, fakapapauʻi ʻoku mahino ki he kau akó, kapau he ʻikai ke tau tokanga, ʻe lava ke tuku ʻetau tokangá ki ha ngaahi meʻa kehe kae ʻikai fakatokangaʻi ʻa e meʻa ʻoku akoʻi mai ʻe he Fuakava Motuʻá fekauʻaki mo e Tamai Hēvaní mo Sīsū Kalaisí.

Lau ʻa e lea ko ʻeni ʻa ʻEletā Maikolo T. Lingiuti ʻo e Kau Fitungofulú, ʻo kumi ʻa e meʻa te tau lava ʻo ako fekauʻaki mo e Tamai Hēvaní mo Sīsū Kalaisi ʻi heʻetau lau ʻa e Fuakava Motuʻá.

ʻEletā Ringwood

Ko kitautolu ʻa e uho ʻo e palani ʻa ʻetau Tamai Hēvaní mo e ʻuhinga ʻo e misiona hotau Fakamoʻuí.

ʻOku tau ʻilo mei he ngaahi vahe lahi [ʻo e Fuakava Motuʻá] ha ngaahi sīpinga ʻo e kau fakataautaha mai ʻa e Tamai Hēvaní mo [Sīsū Kalaisi] ʻi heʻetau moʻuí. (“He Naʻe ʻOfa Pehē ʻa e ʻOtuá Kiate Kitautolu,” Liahona, Mē 2022, 88–89)

  • Fakatatau kia ʻEletā Lingiutí, ko e hā ʻoku fakahaaʻi mai ʻe he Fuakava Motuʻá fekauʻaki mo e Tamai Hēvaní mo Sīsū Kalaisí?

ʻE lava ke maʻu ʻe he kau akó ha ngaahi moʻoni hangē ko e:

Ko kitautolu ʻa e uho ʻo e palani ʻa ʻetau Tamai Hēvaní mo e ʻuhinga ʻo e misiona hotau Fakamoʻuí.

ʻOku kau ʻa e Tamai Hēvaní mo Sīsū Kalaisi ʻi heʻetau moʻuí.

Kole ki he kau akó ke vahevahe ʻenau fakakaukau mo e ongo fekauʻaki mo e ngaahi moʻoni ko ʻení pea mo e ʻuhinga ʻe lava ke ʻuhingamālie ai kiate kinautolú. Fakaafeʻi ʻa e kau akó ke fakakakato ʻa e sivi-fakaekita ko ʻení ʻiate kinautolu pē. ʻE lava ke lekooti ʻenau ngaahi talí ʻi ha tohinoa ako.

Fakakaukau ki ha faʻahinga meʻa kuó ke aʻusia ʻi he Fuakava Motuʻá.

  • Kuo fēfē nai hoʻo aʻusia ʻi he Fuakava Motuʻá?

  • Kapau kuó ke maʻu ha ngaahi aʻusia ʻi he Fuakava Motuʻá, kuo nau tokoniʻi nai koe ke ke ongoʻi ofi ange ki he Tamai Hēvaní mo Sīsū Kalaisi?

ʻI hoʻo ako ʻa e lēsoni ko ʻení, fekumi ki ha tokoni ʻo fakafou ʻi he Laumālie Māʻoniʻoní ke ke ʻiloʻi ʻa e founga ke ofi ange ai ki he Tamai Hēvaní mo Sīsū Kalaisi ʻi hoʻo ako ʻa e Fuakava Motuʻá.

Tamai Hēvaní mo Sīsū Kalaisi ʻi he Fuakava Motuʻá

Fakakaukau ke kole ki he kau akó ke vahevahe ha ngaahi meʻa kuo nau ʻosi ʻilo fekauʻaki mo e Fuakava Motuʻá. Kapau ʻe fiemaʻu, te ke lava ʻo vahevahe ange ʻoku kamata ʻaki ʻa e Fuakava Motuʻá ha fakamatala ki hono Fakatupu ʻo e māmaní pea mo ʻĀtama mo ʻIví. ʻOku fakamatala ai ki he ngaahi talanoa ʻo ha kau palōfita mo ha kakai tokolahi naʻe nofo honau tokolahi tahá ʻi ʻIsileli mo takatakai ai pea ʻosi ki he 400 BC nai. Hili iá, fakakaukau ke fakamatalaʻi ʻeni ʻi he lea pē ʻaʻau.

ʻI hoʻo ako ʻa e Fuakava Motuʻá, ʻe ʻuhinga ia ki he ʻEikí pe ko Sihova. ʻOku tokoni ke ʻiloʻi ko Sihova ʻa Sīsū Kalaisi. Naʻe fakahoko ʻe Sihova ʻa e finangalo ʻo e Tamai Hēvaní ʻi he meʻa kotoa pē. ʻI hoʻo ako fekauʻaki mo Sihová, ʻokú ke ako foki ai fekauʻaki mo e Tamai Hēvaní, ʻa ia naʻá Ne tataki mo fakaivia Iá.

Fakaʻaliʻali ha ngaahi fakatātā ʻi ha sīpinga fuopotopoto ʻokú ne fakatātaaʻi ʻa e ngaahi talanoa ʻi he Fuakava Motuʻá. (Mahalo ʻe tokoni ke ke teuteu kimuʻa ʻi he kalasí ʻaki hano toe vakaiʻi nounou ʻa e ngaahi talanoa ʻoku ʻoatú.) Tuku ʻi lotomālie ʻi he ngaahi fakatātā ko ʻení ha fakatātā ‘o Sīsū Kalaisi. Te ke lava ʻo fili ke fakaʻaongaʻi ha ngaahi fakatātā hangē ko ʻení.

Pe, ko hoʻo fakaʻaliʻali ʻa e ʻīmisi ʻo Sīsū Kalaisí pea fakaafeʻi ʻa e kau akó ke fakakaukau ki ha ngaahi talanoa ʻiate kinautolu pē ʻoku nau fakahaaʻi ʻEne tokangá mo e ʻofá ʻi he Fuakava Motuʻá. ʻE lava ke hiki takatakai ʻe he kau akó ha ngaahi hingoa nounou ki he ngaahi talanoa ko iá ʻi he Fakamoʻuí.

Old Testament Lesson 1

ʻOku hiki atu ʻa e ngaahi talanoá ʻi lalo, ʻo kamata mei ʻolunga pea ʻalu hifo ai ʻo takai faka-toʻomataʻu.

  • Siosefa ʻi ʻIsipité (Sēnesi 37:23–28; 39:1–5). Hili hono vahevahe ʻe Siosefa ʻene misí mo hono fāmilí, naʻe faʻufaʻu fakafufū ʻa e ngaahi tokoua ʻo Siosefá kiate ia.

  • Ko hono fakamavaeuaʻi ʻe Mōsese ʻa e Tahi Kulokulá (ʻEkesōtosi 14:10, 13–16, 21–22). Naʻe hola ʻa e fānau ʻo ʻIsilelí mei ʻIsipite ʻi he fakaofi atu ʻa e kau tau ʻa Feló ke ʻohofi mo toe puke pōpula kinautolú.

  • Ngata ʻi he fuʻu poú (Nōmipa 21:4–9). Hili hono fakahaofi ʻe he ʻEikí ʻa e kau ʻIsilelí mei ʻIsipité mo foaki ʻi he mana ʻa e mā mei he langí, naʻe lāunga ʻa e kau ʻIsilelí ki he ʻOtuá.

  • Tēvita mo Kolaiate (1 Samuela 17:43–49). Naʻe poleʻi ʻe Kolaiate ko e tangata tau Filisitiá ʻa ʻIsileli ke ʻomi honau lelei tahá ke fepaki mo ia. Naʻe loto-fiemālie ʻa Tēvita ke fehangahangai mo ia.

  • Afi kakahá (Taniela 3:4–6, 12–13, 16–25). Naʻe fokotuʻu ʻe he Tuʻi ko Nepukanesá ha ʻīmisi koula peá ne ui ʻa e kau pule ʻo hono fonuá ke nau fakatapui ia.

  • ʻAna ʻo e fanga laioné (Taniela 6:7, 10, 16–23). Naʻe fokotuʻu ʻe Talaiasi ʻa Taniela ko ha pule ʻi Pāpilone. Naʻe faʻufaʻu fakafufū ha kau pule kehe kiate ia koeʻuhí ke ʻoua naʻa ʻofeina ia ʻe he tuʻí.

Fakakaukau ke vahevahe ʻa e kau akó ki ha ngaahi hoa pe fakakulupu iiki. ʻE lava ke fili ʻe he kau akó ha talanoa ʻe taha pe lahi ange, lau ʻa e ngaahi veesi ʻoku fekauʻaki mo iá, pea aleaʻi ʻa e ngaahi fehuʻi ko ʻení.

  • ʻOku fakahaaʻi fēfē ʻe he talanoa ko ʻení ʻa e ʻofa pe tokanga ʻa e Tamai Hēvaní mo Sīsū Kalaisí fakatouʻosi?

  • ʻE tokoni fēfē kiate koe ʻa e mahino ki he talanoá ʻi he founga ko ʻení?

Te ke lava ʻo fakaafeʻi ʻa e kau akó ke vahevahe mo e kalasí ha ngaahi fakakaukau mei heʻenau fealēleaʻakí.

Kapau he ʻikai talaatu ia ʻe he kau akó, fakamatalaʻi ange ʻe lava ke tokoniʻi kitautolu ʻe he ako ki he founga ʻoku kau ai ʻa e ʻEikí ʻi he moʻui ʻa ha niʻihi fakafoʻituitui ʻi he Fuakava Motuʻá, ke tau fakalaulauloto ki he founga ʻokú Ne kau ai ʻi heʻetau moʻuí. Fakaafeʻi ʻa e kau akó ke fakalaulauloto ki he founga kuo tāpuekina mo tokoniʻi ai kinautolu ʻe he ʻEikí. Kole ki ha niʻihi ʻo e kau akó ke vahevahe ʻenau ngaahi fakakaukaú mo e aʻusiá kapau ʻoku ʻikai ke fuʻu fakataautaha.

Ko Hono Ako ʻo e Fuakava Motuʻá

ʻE lava ke hoko ʻeni ko ha faingamālie lelei ke fakamanatu ki he kau akó ʻenau ngaahi taumuʻa ako folofola fakaʻahó. Te ke lava ʻo fakaafeʻi ʻa e kau akó ke fekumi ki he fakahinohino ʻa e Laumālie Māʻoniʻoní ʻi heʻenau toe vakaiʻi, liliu, pe faʻu ha ngaahi taumuʻa ako folofolá. Te ke lava ʻo ʻeke ki he kau akó pe ʻoku ʻi ai hanau taha te ne fie vahevahe ʻene ngaahi taumuʻá mo e kalasí ke tokoni ke fakatupu ha ngaahi fakakaukau maʻá e niʻihi kehé.

Fakakaukau ke fakaafeʻi ʻa e kau akó ke aleaʻi fakakalasi pe hiki ʻenau ngaahi talí ʻi heʻenau tohinoa akó ki he ongo fehuʻi ko ʻení.

  • Ko e hā kuó ke ako ʻi he ʻahó ni ʻokú ke pehē ʻe lava ʻo tokoni atu ʻi hoʻo ako ʻa e Fuakava Motuʻá?

  • Ko e hā ʻe hoko ai ko ha tāpuaki kiate koe ke ke aʻusia mo ʻiloʻi ʻa e ʻofa mo e kau ʻa e Tamai Hēvaní mo Sīsū Kalaisi fakatouʻosi ʻi hoʻo moʻuí?

Ke tokoni ki he kau akó ʻi heʻenau ako ʻa e Fuakava Motuʻá ʻi he taʻu ní, te ke lava ʻo fakaafeʻi kinautolu ke fakaʻilongaʻi ʻi heʻenau folofolá pe tohi ʻi heʻenau tohinoa akó ʻa e taimi kotoa pē ʻoku nau sio ai ki ha fakamoʻoni ʻo e ʻofa ʻa e ʻOtuá pe ko ʻEne kau ʻi he moʻui ʻo ʻEne fānaú. Fakakaukau ke fakaʻosi ʻaki hoʻo fakamoʻoni ki he founga ʻe lava ke tokoniʻi ai kitautolu ʻe hono ako ʻo e Fuakava Motuʻá ke tau ofi ange ki he Tamai Hēvaní mo Sīsū Kalaisi pea maʻu ha tui ki Heʻena kau ʻi heʻetau moʻuí.

Te ke lava ʻo fakaafeʻi ʻa e kau akó ke vahevahe mo honau ngaahi fāmilí ʻa e meʻa ne nau ako ʻi he ʻaho ní. ʻE lava ke tokoni ʻeni ki honau ngaahi fāmilí ʻi heʻenau ako ʻa e Fuakava Motuʻá.