Korjaava anteeksianto

Seitsemännellä luokalla oli eräs poika, joka kiusasi minua. Hän levitti kamalia, perättömiä huhuja minusta ja sai muut uskomaan, etten ollut hyvä ihminen. Minut suljettiin ulkopuolelle hänen levittämiensä huhujen vuoksi, ja jopa jotkut ystävistäni alkoivat uskoa niitä. Puhuin asiasta vanhempieni ja erään opettajani kanssa, mutta minua pelotti liikaa puhua asiasta sille pojalle.

Kesällä menin musiikkileirille, ja tämä poika oli samassa oppituntiryhmässä kuin minä. Alkuun olin harmissani siitä, että jouduin taas olemaan hänen lähellään. Mutta sitten päätin puhua hänen kanssaan. Toisen oppitunnin jälkeen kerroin hänelle, että asiat, joita hän oli sanonut minusta, eivät olleet totta, ja kysyin häneltä, miksi hän oli keksinyt ne.

Hän pyysi anteeksi ja päätyi tunnustamaan kaikille koulussa, että huhut olivat vääriä. Ja minä annoin hänelle anteeksi. Musiikkileirillä pyysin häntä pelaamaan kanssani korttia, kun meillä oli taukoja, ja lopulta meistä tuli ystäviä.

Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkon jäsenenä tavoitteeni on olla rauhantekijä. Yritän olla ystävä kaikkien kanssa. Isäni opetti minulle anteeksiannosta ja siitä, että kun tekee parannuksen synneistään, Herra sanoo, ettei Hän ”muista niitä enää” (OL 58:42). Anteeksianto voi korjata todella paljon.

Jeesus Kristus on suurin roolimalli. Hän on täydellinen. Tiedän, että jos seuraan Häntä, voin päästä selestiseen valtakuntaan Hänen ja taivaallisen Isän luokse.