Salaiset joulupukkininjat

Kuvitus Katelyn Budge

Perheelleni joulu on juhla täynnä iloa. Niin kauan kuin muistan, perheeni on tehnyt jotakin, mitä kutsumme salaisiksi joulupukkininjoiksi. Se on yksinkertainen mutta jännittävä perinne. Ensin valmistamme lahjan ja kortin jollekulle apua tarvitsevalle. Sitten hiivimme hänen ulko-ovelleen, jätämme lahjan, soitamme ovikelloa ja juoksemme karkuun ennen kuin he näkevät meidät. Se on kuin olisi osa erityistä jouluprojektia!

Tuntuu todella hyvältä olla salainen joulupukkininja. Joka kerta sisälläni tuntuu lämmin onnen tunne, joka saa minut hymyilemään – kuin pieni ilon purkaus sydämessäni. Tämä perinne on muuttanut tapaani nähdä joulu.

Nuorempana luulin, että joulussa on enimmäkseen kyse lahjoista. Mutta nyt näen sen aikana palvella muita ja jakaa Kristuksen rakkautta. Me teemme palvelemisesta osan jokaista joulua ja pyrimme auttamaan mahdollisimman monia ihmisiä. Se ei ole aina helppoa – joskus se tarkoittaa sitä, että herää aikaisin auttamaan kadun varrella asuvaa naapuria tai luopuu lauantai-iltapäivästään siivotakseen kappelin. Mutta se kannattaa aina. Palkintona on se, että näen muiden ihmisten kiitollisuuden, saan siunauksia omaan elämääni ja koen puhdasta onnea, joka tulee siitä, että tiedän tehneeni jotakin hyvää.

Kun ajattelen Jeesusta Kristusta, ajattelen sitä, kuinka paljon Hän rakastaa meitä ja kuinka Hän osoitti sitä rakkautta palvelemalla muita. Hänen elämänsä innoittaa minuakin palvelemaan, ja tiedän, että kun palvelen muita, palvelen myös Jumalaa. Joulu ei ole vain lahjojen antamista; kyse on itsestäsi antamisesta. Sen salaiset joulupukkininjat on opettanut minulle, ja toivon kantavani sitä mukanani joka päivä.