”Pianorukous”, Ystävä, huhtikuu 2025, sivut 16–17.
Pianorukous
Miguel istuutui ja oli valmiina harjoittelemaan.
Tosikertomus Puerto Ricosta.
Miguel avasi nuottivihkonsa ja tuijotti sivulla olevia mustia nuotteja. Hänen opettajansa oli juuri antanut hänelle uuden laulun soitettavaksi. Se näytti todella monimutkaiselta! Tämän oppiminen veisi jonkin aikaa.
Hän laski sormensa koskettimille ja alkoi etsiä oikeita koskettimia pianosta. Plink, plink, PLONK. Kerta toisensa jälkeen hän painoi vääriä koskettimia soittaessaan.
Miksi hän ei saanut sitä menemään oikein? Tämä laulu oli paljon vaikeampi kuin ne Alkeisyhdistyksen laulut, joita hän mielellään soitti. Hän oli niin turhautunut! Hän paukutti käsillään pianon koskettimia. Blonk!
”Miguel?” mamá kutsui. ”Onko siellä kaikki hyvin?”
”Joo.” Miguel huokaisi. ”Tämä laulu on vain vaikea.”
Mamá tuli huoneeseen. ”Kurjaa, että olet turhautunut Rukoilitko ennen kuin aloitit harjoittelemisen?”
”En.” Miguel ei ollut tullut ajatelleeksi sitä.
”Kun minä opettelen jotain uutta, pidän mielelläni rukouksen ennen harjoittelemista. Taivaallinen Isä haluaa auttaa meitä. Sillä ei ole väliä, urheiletko, pidätkö puheen kirkossa vai soitatko pianoa. Voimme aina pyytää Häneltä apua, koska emme aina pysty asioihin yksin.”
Voisiko rukous todella auttaa häntä oppimaan soittamaan uuden laulun pianolla? Hän päätti kokeilla sitä.
Seuraavana päivänä Miguel istuutui taas pianon ääreen valmiina harjoittelemaan. Mutta ennen kuin hän aloitti, hän muisti rukoilla.
”Taivaallinen Isä”, hän sanoi, ”auta minua oppimaan uusi lauluni. Se on vaikea oppia, mutta tiedän, että voin tehdä sen Sinun avullasi.”
Sitten hän päätti rukouksen kiittämällä taivaallista Isää saamistaan siunauksista. Hänen kätensä rentoutuivat, ja hän oli valmis harjoittelemaan.
Hitaasti hän alkoi löytää oikeita koskettimia ja soittaa niitä yksi toisensa jälkeen. Hän jatkoi harjoittelua. Ennen kuin hän huomasikaan, hän osasi soittaa laulun alun! Hän ei edes tiennyt, kuinka pitkään hän oli harjoitellut.
Mamá kurkisti ovesta. ”Vau, Miguel. Se kuulostaa hienolta!”
”Kiitos!” Miguel sanoi. ”Uskon, että rukouksen pitäminen ennen harjoittelua auttoi minua olemaan kärsivällinen ja oppimaan vähän kerrallaan.” Hän selaili laulun sivuja. ”Se on parempi tapa kuin yrittää oppia kaikki kerralla.”
”Olet päässyt hyvään alkuun!” Mamá sanoi hymyillen. ”Ennen kuin huomaatkaan, opit koko laulun.”
Miguel vastasi hymyyn. Sitten hän laski kätensä koskettimille ja alkoi soittaa.
Kuvitus Tracy Nishimura Bishop