Talateu ki he Ngaahi Feituʻu Fakahisitōlia ʻi ʻOhaioó
Naʻe hoko ʻa e Feituʻu Fakahisitōlia ʻo Ketilaní ko e hetikuota ʻo e Siasí mei he 1831 ki he 1838. Naʻe maʻu ʻe Siosefa Sāmita ha ngaahi fakahā lahi ai, ʻo iku ki he tupu lahi ʻi he Siasí mo hono langa ʻo e Temipale Ketilaní.
“Pea ko ʻeni, hili ʻa e ngaahi fakamoʻoni lahi kuo fai ʻo kau kiate iá, ko e fakamoʻoni fakamuimui tahá ʻeni, ʻa ia ʻokú ma fai ʻo kau kiate iá: ʻOkú ne moʻui! He naʻá ma mamata kiate ia, ʻio ʻi he toʻukupu toʻomataʻu ʻo e ʻOtuá; peá ma fanongo ki he leʻo ʻoku fakamoʻoniʻi ko ia ʻa e ʻAlo pē Taha naʻe Fakatupu ʻo e Tamaí—pea ʻoku fakatupu pea naʻe fakatupu ʻe ia, pea ʻiate ia, pea meiate ia, ʻa e ngaahi māmá, pea ko hono kakai ʻo iá ko e ngaahi foha mo e ngaahi ʻofefine kuo fakatupu ki he ʻOtuá.”
Mei he 1831 ki he 1838, naʻe hetikuota e Siasi ʻo Sīsū Kalaisi ʻo e Kau Māʻoniʻoni ʻi he Ngaahi ʻAho Kimui Ní ʻi he Tokelau Hahake ʻo ʻOhaioó ʻi he ʻIunaiteti Siteití. Ko e ʻahó ni, ʻoku maʻu ʻe he Siasí ha ngaahi feituʻu fakahisitōlia ʻoku kaunga ki he vahaʻataimi ko ʻení ʻi he ngaahi kolo ʻo Ketilani mo Hailamé.
ʻApi mo e falekoloa ʻo Uitenií ʻi Ketilani, ʻOhaiō.
[Feituʻu] Fakahisitōlia ʻo Ketilaní
ʻOku tuʻu e [Feituʻu] Fakahisitōlia ʻo Ketilaní ʻi he tokelau hahake ʻo ʻOhaioó, fakafuofua ki he maile ʻe 20 (32 km) hahake ʻo Kilivilení.
ʻI Tīsema 1830, naʻe maʻu ai ʻe Siosefa Sāmita—lolotonga ʻene nofo ʻi he taimi ko iá ʻi heʻApi Uitemaá ʻi Feieti, Niu ʻIoké —ha fakahā ʻo fekau ki he Kāingalotú ke nau “fakataha hifo ki ʻOhaiō” (Tokāteline mo e Ngaahi Fuakava 37:3 ).
ʻI ha fakahā hono ua, naʻe folofola ʻe he ʻEikí naʻá Ne finangalo ke nau “tānaki fakataha … ha kakai māʻoniʻoni” mo talaʻofa ki he Kāingalotú, te Ne “ʻoatu ai kiate kimoutolu [ʻi ʻOhaiō] ʻa ʻeku fonó; pea ʻe fakakoloaʻiaʻi ai ʻa kimoutolu ʻaki ʻa e mālohi mei ʻolunga” (Tokāteline mo e Ngaahi Fuakava 38:31–32 ).
ʻI Fēpueli 1831, naʻe fakahoko ai ʻe Siosefa Sāmita mo hono uaifi ko ʻEmá—ʻa ia kuo lau māhina ʻene feitamá ʻi he taimi ko iá—ha fononga naʻe ofi ki he maile ʻe 280 ʻi he ngaahi hala ʻaisi mei Feieti ki Ketilaní. ʻI Ketilaní, naʻe maʻu ai ʻe Siosefa ha kiʻi kulupu ʻo ha kau papi ului loto-vēkeveke naʻe tokosiʻi ka ne nau tupu ke tokolahi. Naʻe ʻikai fuoloa kuo fakatahataha mai foki mo ha Kāingalotu kehe mei he ngaahi kolo ʻi Manisesitā; Feieti; mo Kolosivila, Niu ʻIoké, ki he ʻēlia Ketilaní.
ʻI Tīsema 1830, naʻe maʻu ai ʻe Siosefa Sāmita—lolotonga ʻene nofo ʻi he taimi ko iá ʻi he
ʻI ha fakahā hono ua, naʻe folofola ʻe he ʻEikí naʻá Ne finangalo ke nau “tānaki fakataha … ha kakai māʻoniʻoni” mo talaʻofa ki he Kāingalotú, te Ne “ʻoatu ai kiate kimoutolu [ʻi ʻOhaiō] ʻa ʻeku fonó; pea ʻe fakakoloaʻiaʻi ai ʻa kimoutolu ʻaki ʻa e mālohi mei ʻolunga” (
ʻI Fēpueli 1831, naʻe fakahoko ai ʻe Siosefa Sāmita mo hono uaifi ko ʻEmá—ʻa ia kuo lau māhina ʻene feitamá ʻi he taimi ko iá—ha fononga naʻe ofi ki he maile ʻe 280 ʻi he ngaahi hala ʻaisi mei Feieti ki Ketilaní. ʻI Ketilaní, naʻe maʻu ai ʻe Siosefa ha kiʻi kulupu ʻo ha kau papi ului loto-vēkeveke naʻe tokosiʻi ka ne nau tupu ke tokolahi. Naʻe ʻikai fuoloa kuo fakatahataha mai foki mo ha Kāingalotu kehe mei he ngaahi kolo ʻi Manisesitā; Feieti; mo Kolosivila, Niu ʻIoké, ki he ʻēlia Ketilaní.
ʻApi Sionisoní ʻi Hailame, ʻOhaiō
Ko e ʻApi ʻo Sione mo ʻElesā Sionisoní
Mei Sepitema 1831 ki Sepitema 1832, naʻe nofo ʻa Siosefa mo ʻEma Sāmita ʻi he ʻapi ʻo Sione mo ʻElesā Sionisoní, ko ha ongo papi ului koloaʻia naʻe ʻi ai hona faama lahi mo mahu ʻi Hailame, ʻOhaiō, fakafuofua ki he maile ʻe 40 (64 km) ki he fakatonga ʻo Ketilaní.
Lolotonga ʻena nofo ʻi he ʻapi ko ʻení, naʻe hokohoko atu e ngāue ʻa Siosefa Sāmita ki hono toe vakaiʻi fakalaumālie ʻo e Tohi Tapú—ko ha makatuʻunga ki ha ngaahi fakahā lahi. ʻI Nōvema 1831, lolotonga ha konifelenisi ʻo e kaumātuʻa ʻo e Siasí, naʻe fakahoko ai ʻa e tuʻutuʻuni ke pulusi ʻa e ngaahi fakahā ʻa Siosefa Sāmita kuo fakatahaʻí, ʻa ia naʻe ʻiloa kimuí ni ko eTokāteline mo e Ngaahi Fuakavá .
Kimui aí, lolotonga hono liliu ʻa e kosipeli ʻo Sioné, naʻe maʻu ʻe Siosefa Sāmita mo Sitenei Likitoni ha fakahā naʻe ʻiloʻi ʻi he taimi ko iá ko e “Meʻa-hā-maí ,” ʻa ia naʻá ne toe fakafoki mai e ʻilo ki he ngaahi puleʻanga ʻe tolu ʻoku malava ke maʻu ʻi he Toetuʻú (vakai, Tokāteline mo e Ngaahi Fuakava 76 ).
Lolotonga ʻena nofo ʻi he ʻapi ko ʻení, naʻe hokohoko atu e ngāue ʻa Siosefa Sāmita ki hono toe vakaiʻi fakalaumālie ʻo e Tohi Tapú—ko ha makatuʻunga ki ha ngaahi fakahā lahi. ʻI Nōvema 1831, lolotonga ha konifelenisi ʻo e kaumātuʻa ʻo e Siasí, naʻe fakahoko ai ʻa e tuʻutuʻuni ke pulusi ʻa e ngaahi fakahā ʻa Siosefa Sāmita kuo fakatahaʻí, ʻa ia naʻe ʻiloa kimuí ni ko e
Kimui aí, lolotonga hono liliu ʻa e kosipeli ʻo Sioné, naʻe maʻu ʻe Siosefa Sāmita mo Sitenei Likitoni ha fakahā naʻe ʻiloʻi ʻi he taimi ko iá ko e “
Ko e Temipale Ketilaní ʻi he mamata mai mei he ʻApi ʻo Siosefa mo ʻEma Sāmitá.
Lolotonga ʻa e taʻu ʻe fitu naʻe tuʻu ai ʻa e hetikuota ʻo e Siasí ʻi he tokelau hahake ʻo ʻOhaioó, naʻe ʻi ai ha tupulaki, fakalakalaka mo ha liliu lahi ʻi he Siasí.
ʻI he fakaʻau ke maheni ange ʻa Siosefa Sāmita mo hono fatongia ko e taki ʻo e Siasí, naʻe hanga ʻe he ngaahi fakahā naʻá ne maʻú ʻo tataki, fakaleleiʻi, mo ngaohi ke tuʻuloa ʻa hono Fakafoki Mai ʻo e ongoongoleleí.
Naʻe fakafoki mai ʻe he ngaahi fakahā lolotonga e vahaʻataimi ko ʻení, ʻa e ʻilo mo e ngaahi founga fakahoko ouau ʻa ia ʻoku kei hoko ai ʻo makehe ʻa e tui mo e founga fakahoko ouau ʻa e Kau Māʻoniʻoni ʻi he Ngaahi ʻAho Kimui Ní. Naʻa nau fakafeʻiloaki mai ha ngaahi lakanga foʻou ʻa e lakanga fakataulaʻeikí, faʻu ha ngaahi fokotuʻutuʻu lahi ki hono puleʻi ʻo e Siasí ʻi he ʻaho ní, mo fakafeʻiloaki ʻa e kamataʻanga ʻo e ngaahi ouau fakatemipalé.
ʻI Ketilaní, naʻe fokotuʻu ʻe he Kāingalotú ha ʻātakai lavameʻa naʻa nau tokanga taha ki hono langa ʻa e “Fale ʻo e ʻEikí”: ko e temipale ʻoku tuʻu ʻi he tumuʻaki ʻo e tafungofungá.
ʻI he ʻahó ni, ʻe lava ke vakai tonu ʻa e kau ʻaʻahí pe fakaʻilekitulōnika fakatouʻosi ki he [Feituʻu] Fakahisitōlia ʻo Ketilaní mo e ʻApi ʻo e Sione mo ʻElesā Sionisoní, ʻa e ongo feituʻu naʻe nofo ai ʻa Siosefa Sāmita mo hono kaungā Kāingalotú, ʻa e feituʻu naʻa nau ako ai ha ngaahi moʻoni ʻi hono fakafoki mai ki he palōfita ʻa e ʻEikí, pea mo ʻenau tali ʻi he tui, faivelenga, mo e mateaki.
ʻI he ngaahi feituʻu ko ʻení, ʻoku tau lava ai ʻo mamata ki he anga hono maʻu ʻo e fakahaá pea mo e founga ʻoku faitāpuekina ai ʻetau moʻuí ʻe heʻetau muimui ki he tataki ʻa e kau palōfitá. ʻE lava ke ueʻi ʻe he ngaahi feituʻu mo e ngaahi talanoa ko ʻení ʻa e kakaí ke nau fakamālohia ʻenau tui kia Sīsū Kalaisí, fakahoko mo tauhi ʻa e ngaahi fuakava mo e ʻOtuá, vahevahe ʻa e ongoongolelei ʻo Sīsū Kalaisí mo e niʻihi kehé, pea langa hake ʻa e tukui kolo ʻoku nau nofo aí.
ʻI he fakaʻau ke maheni ange ʻa Siosefa Sāmita mo hono fatongia ko e taki ʻo e Siasí, naʻe hanga ʻe he ngaahi fakahā naʻá ne maʻú ʻo tataki, fakaleleiʻi, mo ngaohi ke tuʻuloa ʻa hono Fakafoki Mai ʻo e ongoongoleleí.
Naʻe fakafoki mai ʻe he ngaahi fakahā lolotonga e vahaʻataimi ko ʻení, ʻa e ʻilo mo e ngaahi founga fakahoko ouau ʻa ia ʻoku kei hoko ai ʻo makehe ʻa e tui mo e founga fakahoko ouau ʻa e Kau Māʻoniʻoni ʻi he Ngaahi ʻAho Kimui Ní. Naʻa nau fakafeʻiloaki mai ha ngaahi lakanga foʻou ʻa e lakanga fakataulaʻeikí, faʻu ha ngaahi fokotuʻutuʻu lahi ki hono puleʻi ʻo e Siasí ʻi he ʻaho ní, mo fakafeʻiloaki ʻa e kamataʻanga ʻo e ngaahi ouau fakatemipalé.
ʻI Ketilaní, naʻe fokotuʻu ʻe he Kāingalotú ha ʻātakai lavameʻa naʻa nau tokanga taha ki hono langa ʻa e “Fale ʻo e ʻEikí”: ko e temipale ʻoku tuʻu ʻi he tumuʻaki ʻo e tafungofungá.
ʻI he ʻahó ni, ʻe lava ke vakai tonu ʻa e kau ʻaʻahí pe fakaʻilekitulōnika fakatouʻosi ki he [Feituʻu] Fakahisitōlia ʻo Ketilaní mo e ʻApi ʻo e Sione mo ʻElesā Sionisoní, ʻa e ongo feituʻu naʻe nofo ai ʻa Siosefa Sāmita mo hono kaungā Kāingalotú, ʻa e feituʻu naʻa nau ako ai ha ngaahi moʻoni ʻi hono fakafoki mai ki he palōfita ʻa e ʻEikí, pea mo ʻenau tali ʻi he tui, faivelenga, mo e mateaki.
ʻI he ngaahi feituʻu ko ʻení, ʻoku tau lava ai ʻo mamata ki he anga hono maʻu ʻo e fakahaá pea mo e founga ʻoku faitāpuekina ai ʻetau moʻuí ʻe heʻetau muimui ki he tataki ʻa e kau palōfitá. ʻE lava ke ueʻi ʻe he ngaahi feituʻu mo e ngaahi talanoa ko ʻení ʻa e kakaí ke nau fakamālohia ʻenau tui kia Sīsū Kalaisí, fakahoko mo tauhi ʻa e ngaahi fuakava mo e ʻOtuá, vahevahe ʻa e ongoongolelei ʻo Sīsū Kalaisí mo e niʻihi kehé, pea langa hake ʻa e tukui kolo ʻoku nau nofo aí.