Olit valmistautunut konferenssiin, mutta kysymyksiisi ei vielä vastattu. Mitä nyt?
Mitä teet, jos olit valmistellut kysymyksiä huolella yleiskonferenssia varten, mutta niihin ei vastattu?
Meitä kannustetaan usein valmistautumaan yleiskonferenssiin miettimällä vilpittömiä kysymyksiä, joihin haluaisimme vastauksia. Monet meistä opiskelevat uutterasti tunnistaakseen sielun kysymyksiä, joihin kaipaamme ohjausta. Yleiskonferenssi voi olla ilmoitusta tuova kokemus, ja meitä opetetaan odottamaan vastauksia ja ihmeitä.
Mutta mitä tapahtuu, kun emme saa vastauksia kysymyksiimme?
Muistan, kun menin konferenssiin ensimmäisen kerran vilpittömästi valmistautuneena ja odotin vastausta, jonka uskoin varmasti saavani – mutta viikonlopun jälkeen minulla olikin entistä enemmän kysymyksiä!
Eikö Jumala halunnut vastata minulle? Enkö ollut riittävän uskollinen? Eikö ilmoitus toimi minun kohdallani?
Ensinnäkin muista, että Jumala rakastaa sinua.
Jos mielessäsi oli konferenssin jälkeen vastausta vaille jääneitä kysymyksiä, ota askel taaksepäin ja muista yksi evankeliumin perustotuuksista: Jumala rakastaa sinua.
Vanhin Karl D. Hirst seitsemänkymmenen koorumista on sanonut:
”Olet väärässä ajatellessasi, että olet asettanut itsesi Jumalan rakkauden ulottumattomiin. – –
Vaikka me emme tuntisikaan jumalallisen rakkauden lämpöä, se ei ole kadonnut.”
Mitä tahansa tunnetkin tällä hetkellä, tiedä, että sinua rakastetaan. Kun kuljet eteenpäin kysymyksiä sydämessäsi, muista, että Jumala rakastaa sinua ja pitää aina lupauksensa. Saat toivoa tästä tiedosta, kun odotat saavasi vastauksia ja lisää tietoa.
Jatka sitten työskentelyä.
Mutta miten pääset eteenpäin?
Älä kadota innostusta, jota sait valmistautuessasi yleiskonferenssiin ja kuunnellessasi sitä. Jatka työskentelyä.
Vanhin Dieter F. Uchtdorf kahdentoista apostolin koorumista on opettanut:
”Älkää – – vaipuko epätoivoon, jos teillä on uskon koettelemuksia tai vastausta vaille jääviä kysymyksiä.
Meidän ei pidä odottaa ymmärtävämme kaikkea ennen kuin toimimme. – – Jos odotamme, että kaikkiin kysymyksiimme vastataan, ennen kuin toimimme, me rajoitamme vakavasti sitä hyvää, mitä voimme saada aikaan, ja me rajoitamme uskomme voimaa.”
Seuraavassa on muutamia ehdotuksia, joiden avulla voit toimia edelleen uskossa saadaksesi vastauksia kysymyksiisi:
-
Käy läpi konferenssipuheet. Niissä saattoi olla vastauksia, joita et kuullut tai huomannut ensimmäisellä kerralla.
-
Tutki pyhiä kirjoituksia rukoillen.
-
Käy temppelissä.
-
Aseta itsellesi saavutettavissa olevia tavoitteita, kun sovellat konferenssin opetuksia elämääsi.
-
Pyydä pappeuden siunausta neuvoksi ja lohduksi.
-
Pyri löytämään hetkiä rauhoittumiseen ja anna Hengen puhua sinulle.
Muista uskosi voima.
Tunnet ehkä houkutusta ajatella, ettei uskosi vain ole niin vahva, että saisit ilmoitusta Jumalalta. Onneksi presidentti Russell M. Nelson on hälventänyt tämän pelon:
”Saatamme miettiä, pystymmekö me mitenkään keräämään riittävästi uskoa saadaksemme siunaukset, joita niin kipeästi kaipaamme. – –
Jos meillä on ’uskoa edes sinapinsiemenen verran’, me voimme ’sanoa tälle vuorelle: ”Siirry täältä tuonne”, ja se siirtyisi. Mikään ei olisi [meille] mahdotonta.’ [Matt. 17:20.]”
Me kaikki voimme jatkuvasti vahvistaa uskoamme, mutta uskon määrä, joka meillä jo on, ei aina ratkaise sitä, milloin tai kuinka Jumala vastaa meille. Jos teet kaiken voitavasi kutsuaksesi elämääsi ilmoitusta, muista luottaa Häneen ja Hänen ajoitukseensa. Juuri nyt Häneen turvaaminen saattaa tarkoittaa vain sitä, että odotamme Häntä.
Se saattaa toisinaan olla vaikeaa, mutta niin tehdessäsi huomaat oman tahtosi mukautuvan Hänen tahtoonsa. Opit kärsivällisyyttä ottaa vastaan ne vastaukset, joita Jumalalla on sinulle.
Lopuksi, älä ”kavahda”.
Vapahtaja kuvaili Getsemanessa kokemaansa kärsimystä pyhissä kirjoituksissa sanoen: ”Mikä kärsimys sai minut, tosiaankin Jumalan, suurimman kaikista, vapisemaan tuskasta ja vuotamaan verta joka huokosesta ja kärsimään sekä ruumiissa että hengessä – ja minä toivoin, ettei minun tarvitsisi juoda katkeraa maljaa ja kavahtaa” (OL 19:18).
Vanhin David A. Bednar kahdentoista apostolin koorumista on opettanut:
”Tiedän, että yksi kuolevaisuuden suurimpia siunauksia on olla kavahtamatta ja antaa henkilökohtaisen tahtomme ’sulautua Isän tahtoon’ (ks. Moosia 15:7).
– – Kun ponnistelette eteenpäin elämässänne uskoen lujasti Kristukseen, te pystytte olemaan kavahtamatta.”
Kun kuljet eteenpäin uskoen Kristukseen, älä kavahda! Sinua johdatetaan, kun sallit Jumalan tahdon mennä omasi edelle. Hän siunaa sinua tarvitsemillasi vastauksilla.