Minä uskon
Uskon valitseminen, kun muut eivät tee niin
Kirjoittaja asuu Taiwanissa.
Kun olin saanut oman todistukseni Jeesuksen Kristuksen evankeliumista, oli helppoa päättää jäädä kirkkoon, vaikka muita ympärilläni oli jättämässä sen.
Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkko on aina kuulunut elämääni, mutta minulla ei oikeastaan ollut omaa todistusta ennen teini-ikää.
Ollessani nuori isäni vaihtoi työpaikkaa usein, joten perheemme joutui muuttamaan muutaman kuukauden välein. Minulla ei ollut mahdollisuutta saada läheisiä ystäviä, enkä tuntenut kuuluvani joukkoon. Taiwanissa useimmilla ihmisillä on yksi tai kaksi lasta ja he noudattavat taolaisuuden tai buddhalaisuuden perinteitä. Omassa perheessäni oli viisi lasta, ja me kuuluimme Jeesuksen Kristuksen kirkkoon.
Tällainen elämä oli lapsena vaikeaa, ja toisinaan kirkon jäsenyys tuntui hävettävältä ja nololta.
Todistukseni perusta
Kun olin teini-ikäinen, yritin muutamia kertoja lukea Mormonin kirjaa. Kahdella ensimmäisellä kerralla en tuntenut mitään. Sydämeni ei ollut siinä mukana. Kolmannella kerralla kokemukseni oli kuitenkin erilainen.
Kun luin ja pohdin vilpittömästi kertomusta siitä, kuinka Ammon opetti kuningas Lamonia – lamanilaista kuningasta, joka oli Kristusta seuratakseen halukas luopumaan kaikista perinteistä, joiden mukaan oli aina elänyt – aloin tuntea syvällä sisimmässäni, että kirja on totta. Lamonin ilo innoitti minua, kun hän päätti elää toisin ja seurata Kristusta (ks. Alma 19:13).
Kun luin Moronin kehotuksen, jossa hän kannustaa ”kysymään Jumalalta, iankaikkiselta Isältä, Kristuksen nimessä, eivätkö nämä asiat ole totta” (Moroni 10:4), tunsin evankeliumin totuuden koko sydämestäni. Henki vahvisti sen minulle ja täytti elämäni uudenlaisella tarkoituksella.
Tästä kokemuksesta muodostui juuret todistukselleni Jeesuksen Kristuksen evankeliumista, ja todistukseni jatkoi kasvamistaan tavoitellessani uusia hengellisiä kokemuksia. Todistukseni antoi minulle toivoa ja iloa, kun muut ympärilläni horjuivat.
Juurtunut usko
Pian sen jälkeen kun aloin syventää uskoani, vanhempani erosivat. Vanhimpana lapsena minusta tuli äitini ja sisarusteni pääasiallinen elättäjä, ja tein lujasti töitä elättääkseni perheeni ja antaakseni sisaruksilleni paremman elämän. Tein kaiken voitavani vahvistaakseni todistustani osallistumalla instituuttiin, nuorten aikuisten toimintaan ja kirkon kokouksiin. Se loi elämälleni perustan ja auttoi minua tuntemaan iloa, vaikka uhrasin niin paljon perheeni hyväksi.
Vuosien vieriessä sisaruksiani ja ystäviäni jätti kirkon. He päättivät, etteivät he halunneet elää eri tavalla kuin ympärillään olevat ihmiset. Oli vaikeaa katsoa, kun läheiseni jättivät rakastamani evankeliumin, mutta henkilökohtaisten hengellisten kokemusteni vuoksi päätin pitää kiinni uskostani Jeesukseen Kristukseen.
Vanhin Dieter F. Uchtdorf kahdentoista apostolin koorumista on kertonut näkemyksiään tästä periaatteesta: ”Meidän on kysyttävä itseltämme: Perustuuko todistukseni siihen, mitä toivon elämässäni tapahtuvan? Onko se riippuvainen muiden teoista tai asenteista? Vai perustuuko se lujasti Jeesukseen Kristukseen, onko se juurtunut Häneen ja rakentunut Hänen varaansa [ks. Kol. 2:7] riippumatta elämän muuttuvista olosuhteista?”
Kun tunsin evankeliumin totuuden juurtuneen sydämeeni, oli helppoa valita usko.
Koeteltu usko on vahvaa uskoa
Kun olen jatkuvasti vaalinut todistustani, Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkosta on tullut minulle enemmän kuin pelkkä uskonto – se on koko elämäni. Todistukseni on tärkein asia elämässäni, ja se kantaa minua eteenpäin, kun uskoani koetellaan.
Vanhin Uchtdorf on opettanut myös:
”Usko on vahva, kun sillä on juuret syvällä henkilökohtaisessa kokemuksessa, henkilökohtaisessa sitoutumisessa Jeesukseen Kristukseen – riippumatta siitä, millaisia perinteemme ovat tai mitä muut saattavat sanoa tai tehdä.
Todistustamme testataan ja koetellaan. Usko ei ole uskoa, jos sitä ei koskaan koetella. Usko ei ole vahvaa, jos sitä ei koskaan vastusteta. Älkää siis vaipuko epätoivoon, jos teillä on uskon koettelemuksia tai vastausta vaille jääviä kysymyksiä. – –
Me voimme luottaa Jeesukseen Kristukseen kulkiessamme eteenpäin ja ylöspäin, koska Hän on meidän Vapahtajamme ja Lunastajamme.”
Jos sinun on joskus vaikea pitää kiinni uskostasi tai se herättää sinussa kysymyksiä, etsi Jeesusta Kristusta haluten uskoa Häneen ja Hänen evankeliumiinsa. Herra on luvannut näyttää sinulle totuuden, kun käännyt Hänen puoleensa. Ja kun vahvistat todistustasi, se auttaa samalla uskoasi kestämään, tulipa eteesi mitä tahansa.