1. Mooses 18–23

Herra on antanut uskollisille loistavia lupauksia, mutta toisinaan elämämme olosuhteet voivat saada meidät ihmettelemään, kuinka nämä lupaukset voivat mitenkään täyttyä. Abrahamista ja Saarasta on saattanut tuntua tältä. Mitä opit heidän kokemuksistaan? Sinun voi olla hyödyllistä aloittaa tutkiminen tarkastelemalla sitä, mitä Herra oli luvannut jakeissa 1. Moos. 17:4, 15–22. Kuinka Abraham ja Saara suhtautuivat siihen? (Ks. JSR 1. Moos. 17:23 [pyhien kirjoitusten liitteissä]; 1. Moos. 18:9–12.) Kuinka Herra vastasi auttaakseen heitä osoittamaan entistä suurempaa uskoa Hänen lupauksiinsa? (Ks. 1. Moos. 18:14.)

Mitä sellaista huomaat näistä jakeista, mikä vahvistaa uskoasi? Mitkä muut kokemukset – omassa elämässäsi tai jonkun muun elämässä – ovat vahvistaneet uskoasi siihen, että Herra täyttää antamansa lupaukset omana aikanaan ja omalla tavallaan? Voisit myös pohtia, kuinka voit säilyttää uskosi, kun luvattuja siunauksia ei saada tässä elämässä. Mitä neuvoja löydät jakeista Hepr. 11:8–13 ja presidentti Russell M. Nelsonin puheesta ”Kristus on noussut – usko Häneen siirtää vuoria” (Liahona, toukokuu 2021, s. 101–104)?

Katso myös OL 88:68.

Mitä opit jumalattomuuden luota pakenemisesta, kun luet Lootista ja hänen perheestään? Esimerkiksi mikä siinä, mitä enkelit sanoivat ja tekivät auttaakseen Lootia ja tämän perhettä pakenemaan hävitystä, tekee sinuun vaikutuksen? (Ks. 1. Moos. 19:12–17.) Millä tavoin Herra auttaa sinua ja perhettäsi pakenemaan pahoja vaikutteita maailmassa tai löytämään suojaa niiltä? Mieti tilanteita, jolloin saatat tuntea houkutusta ”katsoa taaksesi” (ks. jae 26), kun sinun pitäisi katsoa eteenpäin osoittaen uskoa Vapahtajaan. Millä tavoin Luuk. 9:62 täydentää ymmärrystäsi tästä ajatuksesta?

Katso myös JSR 1. Moos. 19:9–15 (pyhien kirjoitusten liitteissä).

Vanhin Jeffrey R. Holland on opettanut:

”Itse asiassa Lootin vaimo teki väärin siinä, että hän ei ainoastaan katsonut taakseen, vaan halusi sydämessään palata takaisin. Näyttäisi siltä, että jo ennen kuin hän oli kaupungin rajojen ulkopuolella, hän kaipasi jo sitä, mitä Sodoma ja Gomorra olivat hänelle tarjonneet. – –

On mahdollista, että Lootin vaimo katsoi taakseen tuntien kaunaa Herraa kohtaan siitä, mitä Herra pyysi häntä jättämään taakseen. – – Kyse ei ole siis vain siitä, että Lootin vaimo katsoi taakseen. Hän katsoi taakseen kaivaten. Lyhyesti sanottuna hänen kiintymyksensä menneeseen oli voimakkaampi kuin hänen luottamuksensa tulevaisuuteen. Se oli ilmeisesti ainakin osa hänen syntiään. – –

Pyydän hartaasti, ettette haudo nyt jo mennyttä aikaa ettekä haikaile turhaan eilisiä, niin hyviä kuin nuo eiliset ovat ehkä saattaneetkin olla. Menneisyydestä on määrä oppia mutta siellä ei pidä elää. Katsomme taakse saadaksemme itsellemme kokemusten hehkuvan hiilloksen mutta emme niiden tuhkaa. Ja kun olemme oppineet, mitä meidän on tarpeen oppia, ja ottaneet mukaamme parhaan siitä, mitä olemme kokeneet, sen jälkeen katsomme eteenpäin ja muistamme, että usko tähtää aina tulevaisuuteen. – –

Sellainen rypeminen menneessä elämässä, erheet mukaan lukien, ei kerta kaikkiaan ole oikein! Se ei ole Jeesuksen Kristuksen evankeliumia. – –

Kaikille [ihmisille] jokaisessa sukupolvessa minä huudahdan: ’Muistakaa Lootin vaimoa’ [Luuk. 17:32]. Usko on tulevaisuutta varten. Usko rakentaa menneelle mutta ei koskaan halua jäädä sinne. Usko luottaa siihen, että Jumala on varannut suuria meille jokaiselle ja että Kristus on todellakin kaiken ’meitä odottavan hyvän ylipappi’ (Hepr. 9:11).” (”Paras on vielä edessäpäin”, Liahona, tammikuu 2010, s. 17–18, 20–21.)

Vaikka emme tiedä kaikkia syitä siihen, miksi Jumala käski Abrahamia uhraamaan Iisakin uhrina, me tiedämme, että siinä koeteltiin hänen uskoaan Jumalaan. Tiedämme myös, että se oli ”vertauskuva Jumalasta ja hänen ainosyntyisestä Pojastaan” (MK Jaak. 4:5). Kun luet jakeita 1. Moos. 22:1–19, voisit panna merkille vertauskuvia ja yhtäläisyyksiä sen välillä, että Abraham oli valmis uhraamaan Iisakin ja että Isä uhrasi Poikansa Jeesuksen Kristuksen. Voisit kirjoittaa löytämäsi asiat seuraavanlaiseen taulukkoon:

Mitkä vertauskuvat tai yhtäläisyydet Vapahtajan sovitusuhriin ovat mielestäsi merkityksellisimpiä? Voisit laulaa jonkin kirkon laulun, joka osoittaa taivaallisen Isän rakkautta meitä kohtaan, kuten ”Niin Jumala meit rakasti” (MAP-lauluja, 113), tai lukea sen sanat. Voisit myös kirjoittaa muistiin tuntemuksiasi, joita sinulla on taivaallisesta Isästä ja Jeesuksesta Kristuksesta sekä Heidän uhristaan sinun puolestasi.

Jos haluat perehtyä paremmin Vapahtajamme uhriin, voisit lukea presidentti Jeffrey R. Hollandin puheen ”Katsokaa: Jumalan Karitsa” (Liahona, toukokuu 2019, s. 44–46). Miksi karitsa on niin voimallinen vertauskuva Jumalan Pojasta? Mitä sellaista presidentti Holland opettaa, mikä lisää kunnioitustasi taivaallisen Isän lahjaa kohtaan?

Katso myös video ”Akeda (Sitominen)”, Evankeliumiaiheinen kirjasto.

12:56

• Jotta voitte oppia Abrahamin ja Saaran luottamuksesta Jumalan lupauksiin, sinä ja lapsesi voisitte puhua tilanteesta, jolloin heidän piti odottaa jotakin, mitä he todella halusivat. Voisitte sitten katsoa tämän oppimisehdotuksen alussa olevaa kuvaa Saarasta ja Iisakista ja puhua lupauksesta, jonka Jumala antoi Saaralle ja Abrahamille (ks. myös ”Abraham ja Saara”, julkaisussa Vanhan testamentin kertomuksia, s. 28–31). Auta lapsiasi ajattelemaan, mitä asioita Jumala on luvannut meille, jos olemme uskollisia. Kannusta heitä olemaan kärsivällisiä ja luottamaan siihen, että Jumala pitää lupauksensa.

  

  2:20

• Voisit auttaa lapsiasi oppimaan jakeen 1. Moos. 18:14 tärkeän totuuden kirjoittamalla tuon jakeen ensimmäisen virkkeen jokaisen sanan erillisille paperilapuille. Sekoita sitten paperit ja pyydä lapsiasi panemaan ne oikeaan järjestykseen. Sitten sinä ja lapsesi voisitte lukea 1. Moos. 17:15–21; 21:1–7 ja etsiä esimerkin jostakin, mitä Herra teki ja mikä tuntui mahdottomalta. Kerro lapsillesi uskostasi siihen, että Herra täyttää lupauksensa, vaikka se tuntuisi mahdottomalta tai kestäisi kauan.

• Kysy lapsiltasi tilanteista, joissa joku saattaa kutsua heitä tekemään jotakin, minkä he tietävät olevan väärin. Kuinka me ”pakenisimme” näitä tilanteita? Esitä lyhyesti 1. Moos. 19:15–26 selittämällä, että Lootin perhe asui hyvin jumalattomassa kaupungissa ja enkelit kehottivat heitä lähtemään. Kun sinä ja lapsesi luette yhdessä jakeita 15–17, 26, kysy heiltä, mitä meidän kohdallamme nykyisin mahtaa tarkoittaa se, että ”pakenee” pahaa ja ”ei katso taakseen” (ks. jae 17).

• Se, että käytät kuvia Abrahamista ja Iisakista sekä ristiinnaulitsemisesta (ks. Evankeliumiaiheinen kuvakirja, nrot 9, 57), voi auttaa lapsiasi vertaamaan luvun 1. Moos. 22 kertomusta Vapahtajan uhriin (ks. Matt. 27:26–37). Mitä voimme oppia taivaallisesta Isästä ja Jeesuksesta Kristuksesta sen pohjalta, mitä kerrotaan Abrahamista ja Iisakista sekä ristiinnaulitsemisesta? (Ks. myös ”Abraham ja Iisak”, julkaisussa Vanhan testamentin kertomuksia, s. 34–37.)

  

  2:0

• Tuleeko mieleesi jokin yksinkertainen leikki, jota voisit leikkiä lastesi kanssa ja jossa heidän on noudatettava ohjeita? Ohjeet voisivat ehkä johtaa piilotettuun kuvaan Vapahtajasta. Leikki voisi herättää keskustelun siitä, mitä taivaallinen Isä on käskenyt meitä tekemään, jotta voimme asua jälleen Hänen ja Jeesuksen Kristuksen luona. Voisitte laulaa jonkin laulun, kuten ”Käskyjä seuraa” (Lasten laulukirja, s. 68–69). Tämän viikon tehtäväsivu voi myös olla avuksi.