2010–2019
Ia mwomwen Ngehn Sarawi kak Sewesei Kumwail?
Epreil 2017


15:25

Ia Duwen Ngehn Sarawio Kak Seweseiuk?

Ngehn Sarawio kin mpeng, Ngehn Sarawio pil kin koalaolamwahu, oh Ngehn Sarawio kin kadedehda.

Ni ehu soutik en Niehd ansou kis samwalahro, ngehi oh ahi pwoud, Lesa pwarala ni ihmwen kisin peneinei pwulopwul ieu nan aht wasahn kousoano. Ni aht mihmi mwo, peneineio luke kiht sen mihmi oh iang arail soutik en peneinei, pwe neira kisin pwutak me sounpar duwauo kaunopadahr padahk. Ei, kiht eri mihmi!

Mwurin koul en ritingada, kapakap, oh kosoi en nan peneinei, lahp me sounpar duwauo ahpw tepikihda wadek peidek ehu sang nan nah doaropwehn padahko: “Ia duwen Ngehn Sarawi eh kak seweseiuk?” Iet ah ire kan me peidek kesempwalo kileledi loale. Idek kalelapak wet tapiadahr ehu koasoakoasoaipene kesempwal me emen emen kihda iren madamadau kan oh pepehm kan. E inenen sair ie ahn pwutak sounpadahko padahk me e kaunopadao oh ah kalelapak me inenen mwahuo, me I kin wie medemedewe mwurin aht pwarek irailo.

Padahk en soutik en peneinei me ntingdi

Sangete ahnsouo, I kin idihdek rehi, “Ia duwen Ngehn Sarawi eh kak seweseiuk?”—kalelapak ehu me mwahuehng seri en Primary kan me pahn apwtehn sounpar waluh oh onohnopehr ong pepdais oh seri kan me apwtehn pepdaisla oh alehda kisakis en Ngehn Sarawi. E pil mwahuehng aramas kid samwa me dauliher sounpar waluh oh apwtehn pepdaisla—oh kitail tohn Mwomwohdiso me papdaislahr.

I luke emen emen kitail, ahpw mehlel seri en Primary kan, ren medewe peideko, “Ia duwen Ngehn Sarawi eh kak seweseieuk?” Ni ei tepda medewe peidek wet, I mwadangete medewehda irair ieu me I lellahngehr sang ni ei pwulopwulo. Soai pwoatet I ndahng Elder Robert D. Hales mwurinte ahi malipilip ong Wahnpoaron Ehk Riemeno oh e kiheng nan nein Mwomwohdiso makasihn me e ntingihdao me pid ahi mour. .1 Ekei kumwail mwein rongehr soai pwoatet, ahpw me tohto mwein saik.

Ni ansou me I kerenieng sounpar [eisek-ehu] 11, ngehi oh ahi pahpao kohla alu nan nahna ko limwahn imwato ni ehu rahn karakaro. Ni pahpa eh aluhdahla nan ahl ukadao, I kin lus sang ehu lapalahn takai luslahng ehu, ni keilen ahlo. I nannantiheng daur ehu lapalahn takai ko, I tepida doudahla powe. Ni ansouo, I pwuriamweiki pahpa eh waik ie ni ahi pirapiro oh mwadangete apihiehdi, ih eri nda, “Kedehr douda pohn takaien. Kita mihmihte nan ahlet.”

Minit kei mwuri, ni aht kilengdi sang wasa ileile en ahlo, se pwuriamwei ni ansou se kilangada lapalahn sinek men eh wonohn pahn ketipino pohn takai me I pahn doudalahngo.

Mwuri, ni aht tangatang kohla ni imwato, I ese me pahpa awiawih I en idek, “Ia duwen omw ese me mie sineik wasao?” Ngehi eri idek, eri ahi peideko kahrehda aht doulahng koasoaiepen Ngehn Sarawio oh duwen Ngehn Sarawi eh kak sewesikitail. I saikinte manokehla dahme I esehla rahno.

Kumwai kak kilang ia mwomwen Ngehn Sarawio eh seweseie? I kalahnganki douluhl ahi pahpao eh rongehr kisin ngihl tikitik en Ngehn Sarawio pwehki e kapitala ahi mour.

Dahme Kitail Wehwehki me pid Ngehn Sarawio

Mwohn atail doula oh medewe peideko, “Ia duwen Ngehn Sarawi eh kak seweseikumwail?” kitail teneki ekei soahng kan me Kauno ketin kasaledahr me pid Ngehn Sarawi. Kidelepen mehlel soutuk me kitail kak tehk oh kosoia, ahpw rahnwet I pahn kasalehda mehte siluh.

Keieu, Ngehn Sarawio me kesilimen nan pwungen Koht Sahm, Nah oh Ngehn Sarawi. . Kitail esehier mehlel wet nan keieun iren pwoson kan: “Kitail kamehlele Koht, Sahm Soutuk, oh Sapwellime Iehroso, Sises Krais, oh Ngehn Sarawio.”2

Keriau, Ngehn Sarawio duwehte ke kilkilang aramas emen ahpw Ngehnte, me sansalehr nan pwuhk sarawi en rahn pwukat: “Sahmo sapwellimanki paliwar oh tih me sansal duwehte aramas; pil Iehroso; ahpw Ngehn Sarawio sohte sapwellimanki paliwar oh tih, ahpw pali Ngehn te. Pwe ma soh, Ngehn Sarawio sohte kak ket nan loaletail.”3 Met wehwehki me Ngehn Sarawio sapwellimankihte pali ngehn, weksang Koht Sahm oh Sises Krais, me sapwellimanki paliwar. Mehlel wet kasalehda mwar teikan en Ngehn Sarawio oh me kitail wewehkier, iei Ngehn Sarawi, Ngehn en Koht, Ngehn en Kauno, Ngehn Sarawi en Inouo, oh Sounsawaso de soun koaloalomwahu.4

Kesiluh, kisakis en Ngehn Sarawi kohsang ni pwilpwilidien peh kan. Tiahk sarawi wet, me kin wiawi mwurin pepdais, kahrehiongehr Ngehn Sarawi eh kak ketiket rehtail. .5Pwehn wia tiahk sarawi wet, me kolokol Melchizedek Prihsduhd me kin warohng pwilikihdi pehrail kan pohn moangen aramaso,6 ekeriki edeo, nda arail mweimwei en prihsduhd, oh ni mwaren Sises Krais, kasarawiala en wiahla towe mehlel en Mwomwohdiso en Sises Krais en Souleng en Imwin Rahn akan, oh kaimwsengkihla lepin kosoi kesempwal: “Alehda Ngehn Sarawi.”

Ia Duwen Ngehn Sarawio eh Kak Seweseiuk?

Pwehki petehk kesempwal en kih siluh mehlel kan me pid Ngehn Sarawio, kitail pahn pwuralahng atail keieu en peideko: “Ia duwen Ngehn Sarawio eh kak seweseiuk?”

Ngehn Sarawio kin ketin Kepehm

Ni ei kosoiadahr duwen ei wehwehkiher nan ansou me I serio, Ngehn Sarawi kak ketin seweseiuk sang ni mwadang kepehmkinuhk duwen keper kan en paliwar oh palingehn. I pwurehng wehwehkiher duwen pwukoah kesempwal en kepehm en Ngehn Sarawi ni ei sawasehr nan Area Presidensi nan Sapahn.

Nan ansouet, I mwur doadoahkohng Reid Tateoka, presiden en Sapahn Sendai Misin. Ni eh wia kisehn ah pwukoah me e kin wiewia, Presiden Tateoka koasoanehdi mihting ehu ong kaun en misinery kan nan pali eir en ah misino. Rahn kei mwohn mihtingo, Presiden Tateoka ahniki ehu madamadau teng, pepehm ieu nan ah mohngiongo, en luke koaros misineri koaros en nan pali eiro ong mihting en kaun ko,a kaidehnte kisin pwihn en kaun en elder oh sister me kileledi ko.

Ni ansou me e pakairki ah koasoandio, mehteiko katamankiheng me mihting tohrohr wet sohte kileledi ong misineri koaros ahpw ihte ongete kaun kan en misin. Eri, e katohrehla uhdahn koasoandio pwehn doadoahngki kaweid me e alehdio, oh ih luke misineri koaros me kin papah nan kahnihmw kei en ni oaroahr ko, iangahki kahnihmw en Fukushima, ong mihtingo. Ni rahn me kileledio, March 11, 2011, misineri ko pokonpene ong mihting en misin me kalaudlao nan kahnihmw en masloalen sahpw Koriyama.

Nanwerengen mihting wet, lapalahn rerrer en sahpw kehlail wiawi oh sunami lel Sapahn wasa me Sandal Misin en Japan mi ieo. Me kansensuwedo, kidelepen kahnihmw me mi limwahn sehd--iangahki wasa misineri kohsangiehu--inenen ohla laud oh kidelepen aramas mehla. Oh kahnihmw Fukushima ohkihla poisin me kohsang wasahn lioalo pwehki mwurin rerrer en sahpwo oh sunami-o.

Mendahte ihmw me misineri ko mihting loale rahno ohkihla rerrer en sahpwo, pwehki sang ni ideidawehn kaweid kan en Ngehn Sarawi, Presiden oh Sister Tateoka oh misineri koaros pokonpene ni nsenamwahu. Re mi wasa me mwahu ele kilometer kei dohkihla sang wasa me sunamio kawehlao oh kasaminlao.

Ni amwail kin rong kaweid kan sang Ngehn Sarawio--madamadau kan kin kalap meleilei oh sohte wiahda mehkot--ke kak katohrohrala, ni omw sohte wehwehki, sang keper en palingehn oh paliwar.

Riei lih oh ohl akan, Ngehn Sarawio pahn ketin sewesei kumwail sang ni ah pahn kapehm kumwail, duwehte me E ketin wiahiengehr ahi pahpau oh Presiden Tateoka.

Ngehn Sarawio kin Ketin Koaloalomwahu

Pwehn sapeng peidek wet “Ia Duwen Ngehn Sarawio eh kin ketin seweseiuk?” na, kitail tehk Sapwellime pwukoah en koaloalomwahu. Kemwekid soh-kesikpe kan kin lelohng kitail koaros nan atail mour kin elehda nsensuwed, medek, oh kamwoaros. Ahpw, nan kahpwal pwukat, Ngehn Sarawio kin ketin apwalih kitail nan ehu Sapwellime pwukoah kesempwal akan—Soun koaloalomwahu, me iei ehu Mware. Mahsen meleilei oh koapwoaroapwoar pwukat me sang rehn Sises Krais kawehwe pwukoah sarawi wet, “I pahn kapakap ong Sahmo, oh e pahn ketikiheng uhk pil emen Sounpapah, me kak ketin ieianguhk kohkohlahte.”7

Pwehn kawehwehda mwahu koasoandi mehlel wet, I pahn kosoia mehkot me wiawi duwen peneinei ehu me naineki pwutak oh irail kesousang Mexico kohdo nan Amerika pahr kei samwala. Pwutak laud riemeno iang towehda kamwadong en nan high school oh kin patehng kempoakepahrail kan, kaun kan, oh soun apwapwalih kooh palilaud en irail aramas poadedihkei en tohn Mwomwohdiso wet. Arail kin kempoakepahpene pwukat sewese elehieng me keieu laudo oh keriauo ara pepdaisla.

Mwurin mwo Fernando ahpw kosousang ni imwarailo, oh kosoula ehu wasa me e peusehla ah sukuhl oh towehla football en America. E pwoudikihla ah kahs me re kin kakahs sangete nan high school me ede Bayley, nan tehnpas sarawi. Fernando oh Bayley ahpw neksangehr ara skuhl oh inennen peren pwehki ara pahn naineki keiou en neira seri serepein. Ahpw nan ahnsou me ara peneinei wie sewesewese ira, ara pahn keseula pwuralahng arail wasa, sdohsa kei loiong Bayley oh rie serepein pohn ahl laudo ni ara wie tangatang kohla kahrehda Bayley oh nah kisin serepein me saik ipwidio, ira mehla.

Fernando oh Bayley

Ahpw uwen medek loal me Fernando mih loalle, oh en Bayley nohno pahpa oh riehko, pil pahrekiong uwen soangen loal en meleilei oh nsenamwahu me re mwadangete alehdio. Ngehn Sarawio nan Sapwellime pwukoah ni eh wia Sounkoaloalomwahu apwalihala mehlel Fernando sang ni lokolok laud wet. Ngehno kepehsehki ehu meleilei poatoapoat me elehieng Fernando ong ehu madamadau en mahk oh limpoak ong emen emen me pidada loipene kepero.

Ahn Bayley nohno oh pahpa eri telepwohnla rehn rie pwutak me wiewia ah pwukoahn misineri ni ansou me mwekid soh kesikpehu wiawio. E kawehwehda nan nah kisinlikouo duwen pepehm me e ahniki ansou me e rongada rohng kansensuwed me pid rie serepeino: pi “E inenen kapwuriamwei ahi rong ngihl meleilei en pahpa ih nohno nan ansoun kahpwal laud wet. I sehse dahme I en nda.  … Ihte me I kak medewe me riei serepeino eh sohte pahn mi men ni ahi pahn lelewei ni imwatailen.  … I meleileidi sang amwail kadehde kehlail kan me pid Sounkomouro oh Sapwellime koasoandi. Soangen pepehm meleileio me kerenieng kesengiehdi ni ei onop oh wia padahk kadirehla mohngiongi. Ngehi eri nsenamwahula tamanda soahng kan me I ese.”8

Ngehn Sarawio pahn seweseiuk sang ni ah pahn koaloalamwahuihiuk, duwehte dahme e ketin wiahieng ahn Fernardo oh Bailey ara peneinei.

Ngehn Sarawio kin kadedehda

Ngehn Sarawio pil kin kasalehda oh wia kadehde en Sahmo oh Iehroso oh soahng mehlel koaros.9 Kauno, mahsaniheng Sapwellime tohnpadahk ko, ketihtihki: “Ahpw ni ansou me Sounkoaloalomwahuo pahn ketido, me I pahn kadarewei rehmwail sang rehn Sahmo,  … e pahn kadehdehda duwen ngehi.”10

Pwehn kawehwehda pwukoah kesempwal en Ngehn Sarawio me wia soun kadehde, I pahn uhsehla koasoaiepen Fernando oh Bayley. Ma kumwail tamataman, I ndahier me Fernando oh rie pwutako pepdaislahr, ahpw ah pahpa oh nohno oh rie pwutak tikitik silimeno saikinte. Oh, tehn alehdi kidelepen luhk kan pwehn tuhong misineri kan sounpar kei samwalahro, peneinei kin soikala.

Sang ni mehla kansensuwed en Bayley oh nein neirail pwutako nah kisin serepein me saik ipwidio, ahn Fernando peneinei inenen nsensuwedkihla. Sohte duwehte ahn Fernando oh Bayley peneinei, re sohte diar nsenamwahu oh meleilei. Irail sohte wehwehki dahme pein neira pwutako, oh pil ahn Bayley peneinei, arail kakehng arail kotoutou-o.

Ni imwio re wehwehkihla me dahme neirail pwutako ahnikio a irail soh iei rongamwahu en Sises Krais me kopwurupwurodohu, oh met iei ah ahl en meleilei oh nsenamwahu. Ni arail medewehla meto, irail lukehla misineri ko pwe ren padahkihong arail peneineio duwen rongamwahuo. Wahn met, irail alehdi pein arail kadehde oh kadehde me pid duwen koasoandi mehlel en popohlo, me kiheng irail meleilei mwahu oh nsenamwahu me re keiou anahnehu. raparapahkio.

Fernardo oh ah peneinei pepdaisla

Sounpwong riau mwurin mehlahn Bayley oh neira seri sohte ipwidio, ahn Fernando pahpa oh nohno oh rie pwutak tikitik riemen ko ahpw pepdaisla, kasarawihla, oh alehdi kisakis en Ngehn Sarawi. Rien Fernando pwutak tikitiko, me sounparehr weneu, kasikasikehr ah pepdais ni ah pahn sounpar waluh. Emen emen irail kadehdehki me Ngehn Sarawio kadede ong irail mehlel en rongamwahuo, me elehieng irail en inengieng en pepdaisla oh alehda kisakis en Ngehn Sarawi.

Riei ohl oh lih ako, Ngehn Sarawio pahn sewese kumwail kadehde ong kumwail duwehte Ah wiahng peneinei en Fernando.

Keimwsekpe

Ansouwet I pahn oaralapiada dahme I kosoiahiero. I wehwehkiher soahng mehlel siluh me kasansaladahr me kin kiheng kitail kamarainpen Ngehn Sarawio. Soahng siluh pwukat iei Ngehn Sarawi wia kesilimen en Koht Sahm, Nah oh Ngeh Sarawio, Ngehn Sarawi o me pali ngehnte, oh kisakis en Ngehn Sarawi kin kohdo sang ni pwilpwilidi en peh kan. I pil diaradahr pasapeng siluh ong kalelapak “Ia duwen Ngehn Sarawi eh kan seweseiuk?” Ngehn Sarawi kin ketin kepehm, Ngehn Sarawi kin koaloalomwahu, oh Ngehn Sarawi kin kadehdeda.

Warohng Kolokol Kisakiso

Ong kumwail kan me kaukaunopen papdais oh kasarawihla de kumwail kan me ahpwtehn papdaisla de papdaisehr mahso, e kesempwal ong doarepatail kitail en wie kolokol kisakis en Ngehn Sarawi. Kitail kin tepda wia sang ni nannantiheng kolokol kosonned akan, kin kapakap wad emen de peneinei, wadewadek pwuhk sarawi kan, oh raparapahki ehupenehn limpoak oh mahk rehn peneinei oh irail kan me kitail poakohng. Kitail uhdahn pahn kolokol atail madamadau kan, mwekid kan, oh kosoi mwahu kan me kitail kin nda. Kitail uhdahn pahn pwongih Samatail Nanleng ni imwatail kan, ni ihmw sarawi, oh, ma kak, ni tehnpas

Kadehde

Ansouet I pahn kaimwsengkiluhk ehu oh ahi kadehde kehlail. I luke kumwail en kin momour ni duwen lepin lokaia kan en koul me neitail seri en Primary kan kalap kouliki, lepin lokaia kan me I kamehlele me irail seri en Primary kan kin pwungki: “Rong, rong. Ngehn Sarawio pahn mwengingin. Rong, rong kisin ngihl meleilei tikitik kis.”11

Riei ko, me pwulopwul oh me mah, I wia ahi kadehde duwen ieias lingan en irail Koht silimen me kin doadoahk ni ehu iei --Koht Sahm, Sises Krais, oh Ngehn Sarawi. I wia kadehde me ehu kapahi en atail wia Souleng en Imwin-rahn akan me momour ahnsou wet iei kisakis en Ngehn Sarawi. I ese me Ngehn Sarawi pahn oh ketin sewese kumwail. I pil wia ahi kadehde duwen Sises Krais oh Sapwellime pwukoah ni eh ketin wia Sounkomour oh Soundoar oh ahi kadehde duwen Koht ni eh ketin wia Samatail Nanleng. Ni mwaren Sises Krais, amen.