Fineʻofá: Ko Ha Kolo Fuakava
Fakataha Lotu mo e Houa Fakamoʻoni Fakaemāmani Lahi ʻa e Fineʻofá
Sāpate, 16 Maʻasi 2025
Palesiteni Camille N. Johnson
Siʻoku ngaahi tokoua ʻofeina, ʻoku mau loto-fakatōkilalo mo fiefia ke talitali kimoutolu ki he fungavaka ki ʻolunga ʻo e Falekoloa Piliki Kulokulá ʻi he feituʻu fakahisitōlia ʻo Nāvū, ʻIlinoisí. Ko ha feituʻu toputapu eni ʻa ia, ʻi he 1842, naʻe fokotuʻu ai ʻe he Palōfita ko Siosefa Sāmitá ʻa e Fineʻofá ʻi he sīpinga ʻo e lakanga fakataulaʻeikí pea ʻi he fakafoki kakato mai ʻa e meʻa kotoa pē ko ha konga ʻo hono Fakafoki hokohoko Mai ʻo e ongoongolelei ʻo Sīsū Kalaisí.
Naʻe ʻi heni ʻi Nāvū ʻa e feituʻu naʻe teuteu ai ʻa e kau fefine ʻo e Fineʻofá ki he ngaahi tāpuaki ʻo e fale ʻo e ʻEikí. Naʻa nau teuteuʻi fakatuʻasino ʻa e kau fafiné, pea nau tokoni ʻi hono langa ʻo e ngaahi temipalé ʻaki hono tokangaʻi e ngaahi fāmá mo tuitui e ʻū soté mo fai ha meʻa pē te nau lavá ke tokoni ʻi he teuteu ki he ngaahi tāpuaki ʻo e fale ʻo e ʻEikí. Ka naʻa nau mateuteu fakalaumālie foki, pea naʻe ʻi heni mo e ngaahi vao ʻakau takatakai ʻi Nāvuú, naʻa nau maʻu ai ʻa e faingamālie ke fanongo tonu mei hotau palōfita ko Siosefa Sāmitá. Naʻá ne fakahinohino kinautolu ʻi ai ke teuteu ki he ngaahi tāpuaki ʻe hoko mai ʻi heʻenau kau ki he ngaahi ouau ʻo e fale ʻo e ʻEikí.
ʻOku mau ʻiloʻi mo ʻoatu ʻemau fakamoʻoni ko e ivi mo e mālohi naʻe maʻu mei hono fakahoko mo tauhi ʻo e fuakavá naʻá ne tāpuekina e moʻui ʻa e ngaahi tokoua mo e tuongaʻane ko iá pea mo e kotoa ʻo e Kāingalotu ne nau laka atu ki muʻa ʻi he maomaonganoá hili ʻenau aʻusia ʻi Nāvuú. ʻOku mau fiefia ke maʻu e faingamālie ko ʻení ke tau kau fakataha ʻi he potu toputapú ni. Ko e fē pē ha feituʻu ʻokú ke nofo ai ʻi he māmaní, ʻoku ou fakatauange ʻokú ke ʻiloʻi ko hoʻo tukufakaholo fakalaumālié ʻoku kamata ia ʻi heni ʻi Nāvū. ʻI heʻetau hoko ko e kau mēmipa ʻo e Fineʻofá, naʻe tanumaki hotau aká ʻi heni. Pea ʻi he taimí ni, ʻi heʻetau laka atu ki muʻa, ʻi he tupulaki mo lahi ange ʻa e fuʻu ʻakaú pea ko e ngaahi vaʻá ʻoku ʻi he funga kotoa ʻo e māmaní, ʻoku ou fakatauange ʻokú ke ongoʻi fepikitaki ki he feituʻu toputapú ni ʻa ia naʻe ʻikai tokanga ai ʻa e kau fafiné ki he ngaahi hohaʻa ʻo e māmaní ka nau nofotaha pē ʻi he Fakamoʻui ko Sīsū Kalaisí pea ʻi hono fakahoko ʻo e ngaahi fuakavá mo Iá.
Ko e hā hoʻo ongo ʻi hoʻo ʻi hení?
Sisitā J. Anette Dennis
Ko ha aʻusia fakaʻofoʻofa ke ʻi he feituʻú ni ʻa ia naʻe fuofua fokotuʻutuʻu ai ʻa e kau fafine ʻe toko 20 ko iá, pea toe fakakaukau atu kiate kimoutolu kotoa ʻi he funga ʻo e māmaní. ʻI hoʻomou hoko ko e ngaahi tokoua ʻi he Fineʻofá, ʻoku mou maʻu kotoa ʻa e tukufakaholo ko iá tuʻunga ʻi he meʻa naʻe kamata ʻi hení.
Palesiteni Johnson
Naʻa nau faʻu ha kolo fakafuakava heni ʻi Nāvú, ʻikai ko ia?
Sisitā Kristin M. Yee
Naʻa nau fetauhiʻaki.
Palesiteni Johnson
Ko e moʻoni ia. Pea kuo tau faʻu ha kolo fakafuakava ʻi he kotoa ʻo e māmaní ʻi he taimí ni ko ha ngaahi tokoua ʻoku kau atu ki he ngaahi ouau lakanga fakataulaʻeikí mo fakahoko mo tauhi ʻa e ngaahi fuakavá. Kuo tau faʻu ha kolo fakaemāmani lahi ke tāpuekina ʻa e moʻui ʻo hotau kāingá.
Sisitā Yee
ʻA ia ʻoku nau feveitokaiʻaki, mo fetauhiʻaki. ʻI heʻeku laukonga kau ki he ngaahi talanoa ʻi heni ʻi Nāvuú, ko e meʻa ia ne ongo taha kiate aú, naʻe ʻi ai maʻu pē ha taha te ne ʻomi ha meʻa ki ha taha ne faingataʻaʻia pe tokangaekina ha taha. Pea ne hoko ia ko ha konga fakanatula pē ʻo e meʻa naʻa nau faí. Pea ko e meʻa ia ʻoku fakanatula pē ke tau fai ko e ngaahi tokoua ʻi he Fineʻofá. Naʻe ʻomi ʻe he ʻEikí ha houalotu ʻa ia ʻe lava ai ʻa e kau fafiné ʻo ngāue ʻi he ngaahi ongo fakanatula naʻa nau maʻú, ʻa ia ko e manavaʻofá mo ha feituʻu ke fai ai ʻeni kae lava ke nau ongoʻi ʻEne tokoní mo mateuteu ke ʻoatu ʻEne tokoní.
Pea ʻi he pongipongí ni ʻi heʻeku fakakaukau mo fakalaulauloto kau kia Sisitā ʻEma mo hono misioná mo ʻene hoko ko e hoa ki he Palōfitá, naʻe haʻu ʻa e fakakaukau kiate au, “Kuó na lotua ʻa e ngaahi lotu tatau kuo tau faʻa lotu ʻakí.” Naʻá na lotua ʻena fānaú. Naʻá na lotua honau ngaahi husepānití mo e uaifí. Naʻá na fehūfiaʻaki. Ko e ngaahi fiemaʻu tatau ʻoku tau maʻú, naʻá na maʻu foki ia. ʻOku lahi ange ʻetau faitataú ʻi he kehekehé. Naʻá na falala ki he ʻEikí. Pea naʻe lahi ha ngaahi meʻa taʻepau ʻi he taimi ko iá, ʻikai ko ia? Naʻe ʻi ai ʻa e maté pea ʻi ai mo e masivesivá. Ka naʻá na kei falala pē kiate Ia. Pea ʻoku tau takitaha tofanga pē ʻi he masivesivá ʻi he founga pē ʻatautolú, ʻo tau fiemaʻu ʻa e ʻOtuá, ʻo tau fiemaʻu ʻetau ngaahi fuakavá, ʻo tau fiemaʻu ke falala kiate Ia. Pea kuo pau ke tau tukulolo ʻi he taimi lahi kae falala kiate Ia—te Ne tataki kitautolu ʻi he ngaahi faingataʻa ko iá—pea te tau lava ʻo fakafalala hotau ngaahi fāmilí kiate Ia, falala kiate Ia ko e ngaahi fuakava mo e palōmesi ko ʻení ʻoku moʻoni ange ia ʻi he meʻa te tau lava ʻo mātaá, pea moʻoni ange ia ʻi ha faʻahinga meʻa pē te tau ala ongoʻi.
Palesiteni Johnson
ʻI he Tokāteline mo e Ngaahi Fuakavá vahe 25, ʻoku pehē ʻa e fakahā naʻe foaki kia ʻEma Sāmitá, “Pikitai ki [hoʻo] ngaahi fuakavá.” Pea ʻoku ou tui ko e meʻa tonu pē ia ʻokú ke fakamatalaʻí. Ko ha toe founga ia ʻe taha ʻo e pehē, “Falala mai. Falala ki he ngaahi palōmesi kuó u fai kiate koé he ʻoku pau ʻeku ngaahi talaʻofá.” Pea ko e ngaahi palōmesi tatau ko ia ʻoku tau fakahoko ʻi he fale ʻo e ʻEikí, pea ʻi he papitaisó foki, ʻoku palōmesi mai kiate kitautolu te Ne ʻiate kitautolu maʻu ai pē—te tau maʻu Hono Laumālié ke tataki kitautolu, pea ʻe takatakaiʻi kitautolu ʻe he kau ʻāngeló ke tokoniʻi kitautolu mo ʻomi ʻetau ngaahi fiemaʻú. ʻOku ou ʻilo ʻoku kei moʻoni kotoa pē ia. Pea ko e ngaahi talaʻofa ʻokú Ne fakahokó, naʻá Ne fakahoko ki he Kāingalotu ʻofeina ʻi heni ʻi Nāvuú, ʻokú Ne fakahoko ʻa e ngaahi talaʻofa tatau kiate kitautolu ʻi heʻetau kau atu ki he ngaahi ouau ʻo e ongoongolelei ʻo Sīsū Kalaisí ʻa ia ʻoku tau lava ʻo maʻu tuʻunga ʻi he ngaahi kī ʻo e lakanga fakataulaʻeikí.
Sisitā Dennis
ʻOku ou fakakaukau kia ʻEma—mo e tokolahi ʻene fānau naʻe maté, ʻa e founga naʻe pau ke ne hiki ai mei he feituʻu ki he feituʻú, ʻa e ʻikai lahi ʻenau meʻa naʻe maʻú. Ka naʻa nau maʻu ʻenau ngaahi fuakavá, ʻo kamata ʻi he papitaisó. Naʻa nau maʻu ʻa e vā fetuʻutaki fakafuakava mo e ʻOtuá ʻa ia naʻá ne poupouʻi kinautolu. ʻOku poupouʻi ʻa ʻEma ʻi he meʻa kotoa ko iá. ʻOku ʻikai ke u tui naʻá ne mei lava ʻo fai ʻa ia naʻá ne faí ka naʻe ʻikai ʻa e vā fetuʻutaki fakafuakava mo e ʻOtuá ʻa ia naʻá ne ʻiloʻi naʻá ne maʻú mo e ngaahi talaʻofa ko ia naʻe ʻi aí.
Sisitā Yee
ʻOku moʻoni ia—ʻoku maʻu ʻa e tuʻunga pau ko iá ʻia Sīsū Kalaisi, ko ia ʻokú ke fakamatalaʻí, ʻikai ko ia? ʻE ngaʻunu mo liliu ʻa e meʻa kehe kotoa pē ʻi heʻetau moʻuí. ʻE omi ʻa e kakaí pea nau mātuku atu. Ka ko e vā mo Iá ʻa e feituʻu ʻoku ʻi ai hotau tuʻunga paú, ʻikai ko ia?
Palesiteni Johnson
ʻOku ou ongoʻi hangē nai ko e meʻa ia naʻá ne tekeʻi kinautolu ki muʻá—ko hono langa ʻo e temipalé, ʻo teuteu ai ki ha toe ngaahi fuakava lahi ange. Pea ko e meʻa leva ia naʻá ne ʻoange ʻa e mālohi ke nau laka atu ki muʻa ki he taʻeʻiloá, ʻi ha taimi ʻoku pau pē naʻe mātuʻaki ongoʻi taʻepau kiate kinautolu. Ko ʻenau loto-falala ʻi he fuakavá ʻoku mātuʻaki—sai, ʻoku ʻikai totonu ke fakaofo he ʻoku totonu ke tau maʻu kotoa ia—ka ko ha sīpinga fakaʻofoʻofa moʻoni ia kiate kitautolu kotoa, ke tau loto-falala ʻi he fuakava ki he ʻEikí pea ki he fakafofonga ʻo e ʻEikí kuo vaheʻi maí, ko ha palōfita ʻi he māmaní ʻi he ʻahó ni.
Sisitā Dennis
ʻOku ou saiʻia ʻaupito ʻi he talanoa ki he taimi naʻe ʻi he temipalé ai ʻa Pilikihami ʻIongí; naʻá ne ʻi ai ʻo fakahoko ʻa e ngaahi ouaú. Naʻe tokolahi fau ʻa e kakai ʻi aí, pea naʻá ne ʻi ai ʻo aʻu ki he valenga poó kae lava ʻa e kakaí ʻo maʻu honau ʻenitaumení. Pea naʻá ne pehē, “Sai, kuo tau lava.” Naʻe fakaʻau ke fakatuʻutāmaki ange koeʻuhí ko e kau fakatanga naʻe takatakai aí. Pea naʻá ne pehē kuo taimi ke fakamāʻopoʻopo ka nau fetukutuku, ʻo heka vaka atu ʻi he [vaitafe] Misisipí. Ka ʻi he pongipongi hokó ʻi heʻene tuʻu haké, naʻe fonu ʻa e feituʻu ʻo e temipalé mo e temipalé ʻi he kakai naʻe ʻikai lava ke nau mavahe kae ʻoua kuo maʻu honau ʻenitaumení. Naʻa nau ʻiloʻi te nau fiemaʻu ia pea mahalo ʻe laui taʻu pea nau toki toe maʻu ha temipale ʻe taha. Ko ʻetau ngaahi fuakavá ʻa e meʻa te ne tokoniʻi kitautolu ke tau fehokotaki loloto ange mo ʻetau Tamai Hēvaní mo Sīsū Kalaisí pea ʻomi kiate kitautolu ʻa e mālohi ʻoku tau fiemaʻu ke laka ki muʻá, ʻo hangē tofu pē ko e Kāingalotu ko iá, ʻi ha faʻahinga feituʻu pē ʻoku tau ʻi ai ʻi he māmaní.
Palesiteni Johnson
Naʻe kau ha niʻihi ʻo ʻeku ngaahi kuí ʻiate kinautolu ko ia naʻa nau maʻu ʻa e tāpuaki mo e faingamālie ke maʻu ʻenitaumeni ʻi he ngaahi ʻaho fakaʻosi ko ia ʻi Nāvuú. Pea ʻoku ou hokohoko atu hangē ko ʻetau hokohoko atu ʻa e ngāue ʻa hotau ngaahi tokoua ʻofeina ko iá, ʻa ia naʻa nau laka ki muʻa ʻi he tui mo e loto-falala ʻi he fuakavá.
Sisitā Dennis
Fakamatala mai angé ki hoʻo ngaahi kuí.
Palesiteni Johnson
Sai, ko Feni Teki Pālesi mo hono ʻofefine ko Sēiní, pehē foki mo ʻeku kui fā ko Samuela Pālesí, naʻa nau maʻu ʻenitaumeni kotoa ʻi heni ʻi Fēpueli ʻo e 1846—ko ha konga ʻo e kulupu ʻe toko nimaafe naʻá ke lau ki aí. Pea ʻoku ou saiʻia ʻaupito ʻi he kupuʻi lea naʻe fakaʻaongaʻi ʻe Sēini ke fakamatalaʻi ʻa e taimi ko iá. Naʻá ne pehē, “ʻOku tau maʻu ʻa e ongoongolelei ʻo Sīsū Kalaisí, ʻoku tau maʻu ʻa e Siasí, pea ʻoku ʻi ai haʻatau temipale.” Pea naʻá ne pehē, “He toki fiefia moʻoni ia naʻe fakafonu homau lotó koeʻuhí ko ʻemau maʻu ʻa e temipalé.”
ʻOku ou fakalaulauloto ki ai mo pehē ko ha taimi taʻepau moʻoni eni kiate kinautolu. Naʻa nau teuteu ke mavahe mei he kolo fakaʻofoʻofa ko ʻeni kuo nau fokotuʻú ke ō atu ki he maomaonganoá. Ka ko ha taimi ia ʻo e fiefia lahi. Ko e hā mo ha toe meʻa ke ne fakamatalaʻi ʻa e fiefia naʻá ne ongoʻí, ʻa e melino naʻá ne ongoʻí?
Sisitā Yee
ʻI he lotolotonga ʻo e ngaahi faingataʻa kotoa naʻa nau aʻusiá, naʻa nau maʻu ʻa e nongá mo e fiefiá.
Palesiteni Johnson
ʻIo naʻa nau maʻu ia. Pea naʻe hoko ia koeʻuhí ko ʻenau fuakava naʻe fakahokó. Pea naʻe ʻi heni foki mo e ngaahi kui ʻa Kilisitiná ʻi he taimi tatau. Pea ʻokú ma fakapapauʻi iá he naʻá na toʻu ʻo na kaungāmeʻa, hangē pē ko ʻema kaungāmeʻa ʻi he taimi ní.
Sisitā Yee
Pea kapau naʻe ʻikai pehē, ʻoku pehē ia ʻi he taimí ni.
Palesiteni Johnson
ʻOkú na pehē ʻi he taimí ni. ʻIo, moʻoni ʻaupito.
Sisitā Yee
Naʻe taʻu 17 nai ʻa Nanisē Sapani ʻi he tafaʻaki ʻeku faʻeé ʻi heʻene kau ki he Siasí. Pea fakafuofua ki he taimi ko iá, naʻá ne maʻu ʻenitaumeni foki ʻi he fale ʻo e ʻEikí. Pea ko hoʻo Sēiní naʻe taʻu 20 pē.
Palesiteni Johnson mo Sisitā Yee
Pea ʻokú ta tui naʻá na nofo vāofi.
Sisitā Yee
ʻOku pau pē naʻá na ʻosi fepōtalanoaʻaki tuʻo taha pe tuʻo ua. Ka ʻoku fakaʻofoʻofa ʻa e fakakaukau atu ko hona hakó eni ʻoku tangutu hení, pea ʻoku ʻi ai ʻa e vā fakakaungāmeʻa ʻe hoko heni. Pea ʻoku tau pikitai mo kitautolu foki ki heʻetau ngaahi fuakavá ʻo hangē ko kinautolú—ʻoku tau maʻu ʻa e tui tatau, ʻoku tau falala ki he ʻEikí ʻaki ʻa e kotoa ʻo hotau lotó. Pea ʻoku ʻikai mole ia meiate kitautolu. ʻOku tau hokohoko atu ia mei he toʻu tangata ki he toʻu tangata.
Tatau ai pē pe ʻoku ʻi ai haʻatau ngaahi kui heni pe ʻikai, tatau ai pē pe ʻoku ʻi ai haʻatau ngaahi kui ʻi he funga ʻo e māmaní pe ʻikai, ka naʻa tau kamata ʻi heni mo ʻetau ngaahi fuakavá pea ʻoku hokohoko atu ia ʻo taʻengata. ʻOku mahuʻinga ʻa e fili kotoa ʻoku tau fakahoko ʻi he lolotonga ní. ʻOku ʻikai ngata pē ʻiate koe hono mahuʻingá, ka kiate kinautolu ʻe hoko maí mo kinautolu kimuʻa—ʻi he tafaʻaki ko ʻeni ʻo e veilí mo e tafaʻaki ʻe taha ʻo e veilí—ʻi heʻetau tauhi ʻetau ngaahi fuakavá. Pea ʻoku ou tui ʻoku tokolahi ha ngaahi tokoua mahalo ʻi heʻetau Fineʻofá ʻi he ʻahó ni—mahalo pē ʻoku nau ongoʻi ʻoku nau fuʻu kei siʻi pe fuʻu toulekeleka. Pe mahalo ʻoku ʻikai ke nau ako, pe hala—ʻi ha faʻahinga meʻa pē ʻokú ke fakakaukau ki ai. Mahalo ʻokú ke ongoʻi ʻoku ʻikai ke ke mateuteu ke fai ʻa e ngāué ni. Ka ʻoku mau fie vahevahe mo koe ʻokú ke [mateuteu] pea ʻoku mau fiemaʻu koe ʻi he ʻahó ni. ʻOku fiemaʻu koe ʻe he ʻEikí ʻi he ʻahó ni ke ke kau mai. ʻOkú ke maʻu ha ngaahi meʻafoaki mo e talēniti ʻoku fuʻu fiemaʻu ʻi he māmaní ʻi he taimí ni.
Palesiteni Johnson
Kuo tau maʻu ha fakahinohino fakaepalōfita ʻi heʻetau hoko ko e ngaahi tokouá te tau lava pea ʻoku totonu ke tau liliu ʻa e māmaní. ʻOku fiemaʻu ke tau teuteuʻi ʻa e māmaní ki he Hāʻele ʻAnga Ua Mai ʻa e Fakamoʻui ko Sīsū Kalaisí. Pea ʻe anga fēfē ʻetau fai iá? Te tau fai ia ʻaki hano fokotuʻu ha kolo ʻo e fuakavá. Pea ʻi he taimi ʻe niʻihi ko ʻeku kolo ʻo e fuakavá ko ha kolo ʻo e fuakava ʻo e toko taha—ko hono moʻoní ko e toko ua, he ʻoku ʻi ai ʻeku vā fetuʻutaki fakafuakava mo Ia.
Sisitā Yee
ʻOku moʻoni ia.
Palesiteni Johnson
Ka ʻe lava ke fakalahi mo tupulaki hoʻo kolo ʻo e fuakavá. ʻOku ou manatuʻi ha aʻusia naʻe toki hoko kimuí ni naʻe mātuʻaki fakaʻofoʻofa moʻoni. Ko e kulupu ʻo ha kau Fineʻofa. Naʻa mau tangutu vāofi kotoa ʻi ha siakale. Naʻá ku ʻi ha vahefonua, pea naʻá ku fakataha mo e palesiteni Fineʻofa fakavahefonuá, palesiteni Palaimeli fakavahefonuá, mo e palesiteni Finemui fakavahefonuá ʻa ia naʻe toki papitaiso pē ko ha mēmipa ʻo e Siasí ʻi ha māhina ʻe taha. Pea naʻá ne kiʻi ongoʻi lōmekina peá ne vahevahe mai ha ngaahi hohaʻa ʻe niʻihi kiate kimautolu kotoa fekauʻaki mo e founga te ne fakahoko ai hono fatongia foʻoú. Ko e konga naʻá ku saiʻia taha ai ʻi he fakataha ko iá ʻa e taimi naʻe tafoki ai ʻa e palesiteni Fineʻofá ʻo pehē ange kiate ia ʻi he loto-moʻoni, “ʻOua te ke hohaʻa, te mau tokoniʻi koe.” Ko e fakakaukaú ia. Ko e fē pē feituʻu ʻoku tau ʻi aí, ʻoku tau faʻu ʻa e kolo ʻo e fuakava ko iá ʻo nofotaha ʻia Sīsū Kalaisi. Pea fakataha mo e ngaahi meʻafoaki fakaeloto kuo foaki kiate kitautolú, te tau lava ʻo fetauhiʻaki. Ko e meʻa tonu pē ia naʻe teu ke hoko aí. Naʻe ʻikai fiemaʻu ke ne hohaʻa. Te ne lava ʻo falala ki he ʻEikí. Naʻá ne maʻu hono ngaahi tokoua ʻi he Fineʻofá.
Sisitā Dennis
Koeʻuhí ʻoku tau Fineʻofa kotoa, neongo pe ko e fē feituʻu ʻoku tau ngāue aí.
Palesiteni Johnson
Ko ia. ʻA ia te ne ngāue ʻi ha vahaʻa taimi ʻi he Kau Finemuí mo e kau finemuí. Ka te ne hoko maʻu pē ko ha konga ʻo e Fineʻofá. Pea naʻe ʻofeina mo tokoniʻi ia ʻe he ngaahi tokoua ʻi he Fineʻofá, pea naʻe pau ke nau tokangaekina ia.
Sisitā Yee
ʻOku ou saiʻia ai. ʻOku fekaukauʻaki kotoa, ʻikai ko ia?
Palesiteni Johnson
ʻIo, moʻoni ʻaupito.
Sisitā Yee
He ko ʻetau tāpuekina ha fānaú, ʻoku tau tāpuekina ai ha fāmili. Ka tau tāpuekina ha faʻē, ʻoku tau tāpuekina ai ha fāmili. Pe ko ha tamai. ʻOku nau fepikitaki ʻi he founga ko iá, ʻa ia ʻoku fakaʻofoʻofa ʻaupito. ʻOku tau maʻu ha hoa ngāue maʻongoʻonga mo Sīsū Kalaisi. Ko hotau hoa ngāue maʻongoʻonga taha ia te Ne lava ʻo tokoniʻi kitautolu ʻi he meʻa kotoa pē. Pea taimi ʻe niʻihi ʻoku ou fakakaukau, tautautefito kiate kitautolu ko e kakai fefiné, ʻoku tau saiʻia ke fai ha meʻa ʻiate kitautolu pē. Pea ʻoku ʻikai ko ha meʻa ia ʻoku kovi. Ko ha meʻafoaki ia kuó Ne foaki mai kiate kitautolu ke tau langa ngāue mo fakahoko ha ngaahi meʻa. Ka ʻoku ou fakakaukau ʻi he taimi ʻe niʻihi, tautefito kiate au, ʻoku ou ʻiloʻi ʻokú Ne tuku au ʻi ha tūkunga ʻoku ou lōmekina feʻunga koeʻuhí ke u falala feʻunga kiate Ia. Pea tau lava ai ʻo langa ʻa e vā fetuʻutaki ko iá mo Ia, kae lava ke tau ʻilo ʻa e ʻuhinga ʻoku tau fakahoko ai ʻa e meʻa ʻoku tau faí. Pea ʻikai ʻoku tau fakakaukau ko e ngaahi tokoua heni ʻi Nāvuú naʻa nau ʻilo ʻa e ʻuhinga ʻo e meʻa naʻa nau faí? He naʻa nau ʻofa ʻi he ʻEikí, pea naʻa nau fie tauhi ʻEne ngaahi fuakavá mo Ia, pea ʻoku pehē pē mo kitautolu.
Sisitā Dennis
Pea ʻi heʻenau tokoniʻi ʻa e niʻihi kehé ke ongoʻi ʻEne ʻofá, naʻa nau ongoʻi foki ia ʻiate kinautolu. ʻOku ou pehē ʻoku totonu ke tau manatuʻi kotoa, ʻoku ʻi ai ha niʻihi ʻi hotau lotolotongá ʻoku faingataʻa ke nau ongoʻi e ʻofa ʻa e ʻEikí, ʻi ha faʻahinga ʻuhinga pē. Ka ʻi heʻetau ō atu ʻo poupouʻi ʻa e niʻihi kehé ʻi he loto-moʻoni mo tuku ke nau ongoʻi ʻetau ʻofá, pea ʻe kamata leva ke nau faʻa ongoʻi foki e ʻofa ʻa e Fakamoʻuí.
Sisitā Yee
ʻOkú Ne ʻafioʻi ʻoku fiemaʻu ke tau faʻa ongoʻi ʻEne ʻofá, ko ia ʻokú Ne ʻomi ai ʻa e ngaahi ongo manavaʻofa ko iá kiate kitautolu ke tokoniʻi ʻa e niʻihi kehé kae lava ke tau ongoʻi ʻa e ʻofá.
Palesiteni Johnson
ʻOku ou pehē ʻoku maʻu ʻe hotau ngaahi tokouá kotoa ha faingamālie ke kau atu ki ha ngāue fakaemāmani lahi ki he tuʻunga lelei ʻo e houʻeiki fafiné mo e fānaú ʻi heʻenau kau maí, ʻo fakahoko ha fanga kiʻi meʻa iiki ʻi honau ngaahi ʻapí, ʻi honau kaungāʻapí mo e tukui koló. Pea ʻoku tau fakahoko taha taha ia ki he faʻē pē ʻe taha, fefine ʻe taha, fānau ʻe taha, ʻo hangē ko ia naʻe mei fai ʻe he Fakamoʻuí.
Sisitā Yee
Ko ha fakaafe fakaʻofoʻofa ia, ʻikai ko ia? Te tau lava ʻo haʻu kiate Ia fakatuʻasino mo fakalaumālie fakatouʻosi. ʻOku tau fiemaʻu ʻa e fakatuʻasinó ʻi heʻetau fakahoko ʻa e fakalaumālié, ko ia? ʻOku mālie ʻa e hangē ʻoku siʻi ange ʻa e mahuʻinga ʻo e ngaahi tūkungá ʻi heʻetau fehokotaki mo ʻetau Tamai Hēvaní mo e Fakamoʻuí—naʻá ku toki maʻu pē ʻa e fakakaukau ko iá.
Pea taimi ʻe niʻihi ʻoku ou pehē te tau lava ʻo tangutu hifo ʻi he Fineʻofá pea ongoʻi ʻoku tau tuenoa—pe nofo hifo ʻi he feituʻu pē ʻoku mou ʻi aí—kae fakatokangaʻi ko e taha kotoa pē ʻoku tangutu ʻi ho tafaʻakí ʻoku ʻi ai foki haʻane ngaahi pole mo e holi ke ʻofaʻi pea ʻoku ʻofeina mo fakamahuʻingaʻi foki ia pea ʻokú ne kau mai. Pea ʻoku ou pehē ʻi heʻetau vahevahe ʻi heʻetau ngaahi Fineʻofá mo ʻetau maʻu ʻa e faingamālie ke vahevahé, ʻoku ʻi ai ha faingamālie ke fakatokangaʻi ʻoku lahi ange ʻetau faitataú ʻi hotau faikehekehé.
Ka ʻoku ou ʻiloʻi pea ʻoku ou lava ʻo fakamoʻoni ʻoku ʻikai ke tau teitei tuenoa—pea ʻoku ʻafioʻi koe ʻe heʻetau Tamai Hēvaní mo e Fakamoʻuí. ʻOkú Na ʻafioʻi hoʻo ngaahi fiemaʻú, ʻokú Na tokaimaʻananga ʻa e meʻa ʻokú ke hohaʻa ki aí mo finangalo ke tāpuekina koe, pea ko e kau fafine ʻoku tangutu ʻi ho tafaʻakí, ʻoku nau maʻu ʻa e ngaahi holi tatau ke ʻofaʻi pea maʻu ʻa e faingamālie ke tokoni pea ke ongoʻi ʻoku fakamahuʻingaʻi kinautolu. ʻOku ou ʻiloʻi ʻokú Ne ʻafioʻi—pea ʻokú Ne ʻi hotau tafaʻakí tonu ʻi heʻetau ngaahi filí mo hotau ngaahi faingataʻaʻiá mo e taimi fiefiá. ʻOkú Ne ʻi hotau tafaʻakí. Te tau lava ʻo fealeaʻaki mo Ia. Ko ha faingamālie fakaʻofoʻofa mo tafengamonū ia ke ʻiloʻi koeʻuhí kuó Ne foua toko taha ʻa e halá koeʻuhí ke ʻoua naʻa tau teitei foua ia ha taimi.
Sisitā Dennis
ʻOkú mo ʻilo ʻoku ou fakakaukauloto atu ki ha kulupu ʻo e kau fafine ʻi he funga ʻo e māmaní ʻoku nau mamata mai ʻi he taimí ni. ʻE vavé ni pē ʻetau maʻu ʻa e faingamālie ke fanongo ki ha ʻAposetolo, ʻEletā Teili G. Lenilani ʻo e Kōlomu ʻo e Toko Hongofulu Mā Uá. ʻOku tau monūʻia ʻaupito ke fanongo meiate ia. Pea hili iá, te mou maʻu ʻa e faingamālie ke fefakamoʻoniʻaki ki he ngaahi meʻa kuo mou ongoʻi ʻi homou lotó ʻa ia kuo fakamoʻoniʻi atu ʻe he Laumālié kiate koé—ʻo e ngaahi tāpuaki ʻo e Fineʻofá, pea mo e fuakava ʻokú ke fakahoko mo e Fakamoʻuí pea mo ʻEne mahuʻinga kiate koe ʻi hoʻo moʻuí. Ko ha ongo makehe moʻoni ia ke fakakaukau atu ki he kulupu ʻo e ngaahi tokoua ʻi he funga ʻo e māmaní mo ongoʻi hotau vā fakatokoua fakaemāmani lahi ʻi he fuakavá, neongo pe ko e fē feituʻu ʻoku tau ʻi aí. ʻOku mau ʻofa atu, Ngaahi Tokoua!
Palesiteni Johnson
Ko ha tāpuaki moʻoni ke hoko ko ha kau fafine ʻo e fuakavá ʻi he Siasi ʻo Sīsū Kalaisi ʻo e Kau Māʻoniʻoni ʻi he Ngaahi ʻAho Kimui Ní. Ngaahi tokoua, ko ha taimi nāunauʻia eni pea ʻoku tau kaungā fakamoʻoni fakataha ʻoku tau kau atu ki he ngāue hotau Fakamoʻui ko Sīsū Kalaisí. ʻOku tau ʻilo ʻokú Ne moʻui. ʻOku tau ʻilo ʻokú Ne ʻofa ʻiate kitautolu. ʻOku tau ʻilo ʻokú Ne finangalo ke tau maʻu ha vā fakafuakava mo Ia. Pea ʻoku tau ʻilo ʻokú Ne finangalo ke tau fakaaʻu ʻEne tokoní ki hotau ngaahi tokoua mo e tuongaʻane kotoa ʻi he funga ʻo e māmaní. Pea ʻi heʻetau fai iá—ʻi heʻetau hoko ko e meʻangāue ʻe lava ke vaka mai ai ʻEne tokoní ki he niʻihi kehé—te tau maʻu foki ai ʻEne tokoní maʻatautolu.
Ko ʻemau fakamoʻoní ia ko e Siasi ʻo Sīsū Kalaisi ʻo e Kau Māʻoniʻoni ʻi he Ngaahi ʻAho Kimui Ní ʻoku tataki ia ʻe ha palōfita moʻui. ʻOku mau ʻofa ʻiate ia. ʻOku mau fakalangilangiʻi mo poupouʻi ia.
Ko ʻemau fakamoʻoní ia ko Siosefa Sāmita ʻa e palōfita ʻo e Fakafoki Mai ʻo e Ongoongoleleí, naʻá ne fakafoki mai ʻa e meʻa kotoa pē, ʻo kau ai ʻa e kautaha fakakuongamuʻa ʻo e houʻeiki fafiné, ʻo ʻomi fakataha ai ʻa e tokoni ʻa Sīsū Kalaisí ki he niʻihi kehé. Ko ʻetau taumuʻa mei he kamataʻangá, talu mei he 1842, naʻe ʻuhinga ia ke ʻomi kotoa e fānau ʻa e Tamai Hēvaní ki ʻapi. ʻOku mau ʻiloʻi ʻoku malava ia tuʻunga ʻi hotau Fakamoʻui ko Sīsū Kalaisí. Koeʻuhí ko ʻEne Fakaleleí, te tau lava ai ʻo maʻa mo kakato pea fakamāʻoniʻoniʻi mo fakafoki ki ʻapi—ki hotau ʻapi fakalangí, pea hakeakiʻi ʻo nofo ʻi he ʻao ʻo ʻetau Tamai Hēvaní mo hotau Fakamoʻui ko Sīsū Kalaisí.
Naʻe kamata kotoa ia ʻi heni maʻatautolu ko e kau mēmipa ʻo e Fineʻofá.
Pea ko ha toki meʻa nāunauʻia ia maʻamautolu ke ʻi he feituʻu toputapú ni.
Kuo mau ongoʻi hono takatakaiʻi kimautolu ʻe he kau ʻāngeló ʻi he ʻahó ni.
Ko ʻemau fakamoʻoní ia ngaahi tokoua, ʻoku ʻofeina kimoutolu, ʻoku ʻafioʻi kimoutolu, pea ʻoku mou pelepelengesi ʻi he ʻao ʻo e ʻOtuá. ʻOku mau tuku ʻa e fakamoʻoni ko iá mo kimoutolu ʻi he huafa toputapu ʻo hotau Fakamoʻui, ko Sīsū Kalaisí, ʻēmeni.