Omavaraisuushanke

Jotta vaarnan johtokunta voi ymmärtää omavaraisuustarpeita vaarnassaan ja vastata niihin, se voi järjestää vaarnan omavaraisuuskomitean osaksi vaarnaneuvostoa. Vaarnan omavaraisuuskomiteaa johtaa vaarnan johtokunnan jäsen, ja se kokoontuu säännöllisesti tarkastelemaan omavaraisuustarpeita vaarnassa ja suunnittelemaan niihin vastaamista. Vaarnan omavaraisuuskomiteaa kannustetaan työskentelemään piispojen huoltotyöneuvoston kanssa näiden tarpeiden arvioimiseksi ja täyttämiseksi.

Vaarnan omavaraisuuskomiteaan kuuluvat tavallisesti korkean neuvoston jäsen, vaarnan Apuyhdistyksen johtokunnan jäsen, piispojen huoltotyöneuvoston puheenjohtaja ja kaikki vaarnan kutsumat omavaraisuusasiantuntijat. Komiteaan voi kuulua myös vaarnan Nuorten Miesten johtokunnan ja vaarnan Nuorten Naisten johtokunnan jäseniä, muita vaarnan asiantuntijoita sekä lähetyssaarnaajia.

Tarkastellessaan yksilöiden ja perheiden tarpeita vaarnassa sekä suunnitellessaan niihin vastaamista komitea harkitsee seuraavia seikkoja:

• Omavaraisuuden opin opettaminen piispoille ja seurakuntaneuvostoille sekä heidän tukemisensa heidän velvollisuuksissaan.

• Yksinkertaisen suunnitelman laatiminen piispojen tukemiseksi ja vaarnan omavaraisuustarpeista huolehtimiseksi. Ks. ”Kysymyksiä komiteoiden pohdittavaksi” tämän johtajan oppaan lopussa.

• Omavaraisuusaiheisten hartaustilaisuuksien säännöllinen tarjoaminen ja omavaraisuusryhmien järjestäminen.

• Jatkuvan koulutuksen järjestäminen avustajille tarpeen mukaan.

• Käyminen määräajoin omavaraisuusryhmien kokouksissa ja palautteen antaminen jäsenten edistymisestä piispoille ja seurakuntaneuvostoille.

• Tiedon kerääminen ja välittäminen paikallisista resursseista, joita on tarjolla yhteiskunnassa ja kirkon taholta. Nämä tiedot voivat koskea ihmisiä, jotka voivat auttaa, valtion ohjelmia, avoimia työpaikkoja jne. Paikallinen omavaraisuuspalvelujen johtaja voi myös opastaa, millä tavoin kerätään tietoa yhteiskunnan tarjoamista resursseista ja kerrotaan niistä.

”Myöhempien aikojen pyhien tärkeimpiä opetuksia on aina ollut, että uskonnon, jolla ei ole voimaa pelastaa ihmisiä ajallisesti ja tehdä heistä menestyviä ja onnellisia täällä, ei voida luottaa voivan pelastaa heitä hengellisesti, korottaa heitä tulevassa elämässä.”

Presidentti Joseph F. Smith, Kirkon presidenttien opetuksia: Joseph F. Smith, 1999, s. 164

Vaarnan (tai piirin) omavaraisuusasiantuntijana voi palvella sisar, veli tai aviopari. Asiantuntija työskentelee tiiviisti komitean jäsenten kanssa ja valvoo omavaraisuustoimia ja -toimintoja vaarnassa. Vaarnan asiantuntijat palvelevat apuna piispoille ja seurakunnan muille johtohenkilöille (ks. Käsikirja 2, 6.3.3) ja voivat auttaa jäseniä tarpeissa, jotka koskevat esim. koulutusta, valmentautumista, perheen raha-asioita sekä jatkuvaa koulutusrahastoa, missä se on käytössä (ks. Käsikirja 2, 6.2.5). Piispa voi tarpeen mukaan kutsua myös seurakunnan omavaraisuusasiantuntijoita.

Asiantuntijalla voi olla seuraavia tehtäviä:

• Kouluttaa ja auttaa tarpeen mukaan piispoja ja seurakuntaneuvostoja.

• Tehdä yhteistyötä vaarnan omavaraisuuskomitean kanssa hartaustilaisuuksien koordinoimiseksi ja ryhmien järjestämiseksi.

• Kouluttaa omavaraisuusryhmien avustajia käyttäen kirjasta Omavaraisuusryhmien avustaminen (verkossa sivustolla srs.lds.org/facilitator).

• Määräajoin havainnoida ja tukea omavaraisuusryhmiä.

• Antaa jäsenille tietoa saatavana olevista yhteiskunnan ja kirkon palveluista.

• Varmistaa, että raportit täytetään sivustolla srs.lds.org/report.

”On Jumalan tahto, että me olemme vapaita ihmisiä ja kykenemme sekä ajallisesti että hengellisesti saavuttamaan kaiken, mikä meille on mahdollista, että me olemme vapaita köyhyyden ja synnin orjuuden nöyryyttävistä rajoituksista, että me nautimme itsetunnosta ja riippumattomuudesta, että me olemme kaikessa valmistautuneet liittymään Hänen seuraansa Hänen selestisessä valtakunnassaan.”

D. Todd Christofferson, ”Ikuisesti vapaita toimimaan omasta puolestaan”, Liahona, marraskuu 2014, s. 19

Vapahtaja on opettanut: ”Missä kaksi tai kolme on koolla minun nimessäni jonkin asian tähden, katso, minä olen siellä heidän keskellään” (OL 6:32). Omavaraisuusryhmät ovat pieniä, toimintaan keskittyviä neuvostoja. Ryhmässä kokoonnutaan yhteen vahvistamaan kunkin osallistujan taitoja ja uskoa. Ryhmäkokousten aikana voidaan saada henkilökohtaista ilmoitusta monista eri lähteistä. Oppikirjan lisäksi jokaisella osallistujalla on tietoa, kokemuksia ja lahjoja, jotka voivat auttaa muita oppimaan ja kasvamaan.

Ryhmä koostuu tavallisesti 8–12 henkilöstä, ja se kokoontuu parin tunnin ajaksi joka viikko 12 viikon ajan.

Jokaisen ryhmätapaamisen aikana osallistujat käyttävät aikaa omavaraisuuden opillisten periaatteiden kuten toimitusten tärkeyden tarkastelemiseen. He oppivat myös käytännön taitoja kuten henkilökohtaisten raha-asioiden hoitamista, paremman työpaikan hankkimista, koulutuksen lisäämistä tai pienen liikeyrityksen perustamista ja laajentamista.

Jokainen ryhmätapaaminen alkaa sillä, että yksittäiset jäsenet kertovat ryhmälle edistymisestään edellisellä viikolla tekemissään sitoumuksissa. Sitten osallistujat neuvottelevat yhdessä huomatakseen esteitä ja voittaakseen niitä.

Omavaraisuusryhmät tarjoavat niitä kolmea asiaa, joita presidentti Gordon B. Hinckleyn mukaan jokainen käännynnäinen tarvitsee: ”ystävää, tehtävää ja sitä, että heitä ravitaan ’Jumalan hyvällä sanalla’ (Moroni 6:4)” (”Käännynnäisiä ja nuoria miehiä,” Valkeus, heinäkuu 1997, s. 47; ks. myös Moroni 6:3–9).

Suuri osa oppimisesta tapahtuu ryhmätapaamisten ulkopuolella, kun jäsenet pitävät sitoumuksensa harjoittelemalla uusia taitoja. Osallistujia kannustetaan kertomaan oppimastaan perheenjäsenille.

Osallistujia pyydetään joka viikko tukemaan ja vahvistamaan jotakuta muuta ryhmän jäsentä. Nämä ”toimintaparit” auttavat toinen toistaan pitämään sitoumuksensa pitämällä yhteyttä ja kannustamalla toisiaan säännöllisesti.

”Perheessä, seurakunnassa tai vaarnassa ei ole mitään ongelmaa, jota ei voitaisi ratkaista, jos etsimme ratkaisuja Herran tavalla eli neuvottelemme – todella neuvottelemme – toistemme kanssa.”

M. Russell Ballard, Counseling with Our Councils, uudistettu laitos, 2012, s. 4

Omavaraisuusryhmää ei johda opettaja, mutta sitä ohjaa avustaja. Avustaja ei luennoi vaan pikemminkin seuraa kurssiaineistoa ja kutsuu kaikkia ryhmän jäseniä osallistumaan. Avustaja luo ilmapiirin, jossa Pyhä Henki voi opettaa osallistujia kaikessa, mitä heidän tulee tehdä (2. Nefi 32:5; ks. myös 2. Nefi 32:3).

Tarvittaessa vaarnan asiantuntijoille, vapaaehtoisille, kotiopettajille tai kotikäyntiopettajille voidaan antaa tehtävä seurata yksittäisten osallistujien edistymistä tai opastaa heitä puhelimitse tai henkilökohtaisesti. Vaarnan omavaraisuuskomitea voi myös päättää aika ajoin järjestää omavaraisuuskurssin suorittaneiden tapaamisen, jotta osallistujat voivat ylläpitää ystävyyssuhteita, kertoa kokemuksista ja kerrata julkaisun Perustukseni kohti omavaraisuutta periaatteita.

Seuraavissa tilanteissa olevat jäsenet voivat hyötyä: paastouhriavun vastaanottajat, työttömät tai vajaatyöllistetyt, äskettäin kotiin palanneet lähetyssaarnaajat, uudet käännynnäiset, vähemmän aktiiviset jäsenet ja yksinhuoltajat.