Fepuare
Ua poietehia teie nei ao no te mau tamarii a te Metua i te Ao ra
« E hamani tatou i te hoê ao ei parahiraa no ratou. E e tamata tatou ia ratou i reira, ia ite tatou e, e haapa‘o anei ratou i te mau mea atoa ta te Fatu to ratou Atua e faaue ia ratou ra » (Aberahama 3:24–25).
A faananea i te mau mana‘o i horo‘ahia i ô nei ma te tuu atoa mai i to oe iho mana‘o. I te mau hepetoma atoa, a faanaho i te mau rave‘a no te (1) faaite i te haapiiraa tumu, (2) tauturu i te mau tamarii ia taa maitai i te reira, e (3) tauturu ia ratou ia faaohipa i te reira i roto i to ratou oraraa. A ui ia oe iho, « Eaha ta te mau tamarii e rave no te haapii mai, e nahea e nehenehe ai ia’u ia tauturu ia ratou ia farii i te Varua ?»
Hepetoma 1: Ua hamani Iesu Mesia i te ao nei i raro a‘e i te faatereraa a te Metua i te Ao ra.
Faaite i te haapiiraa tumu (hi‘o i te hoho‘a): A faaite i te hoê hoho‘a no teie nei ao e a ui i te mau tamarii na vai i hamani i teie nei ao. A faataa’tu e, ua hamani Iesu Mesia i te ao nei i raro a‘e i te faatereraa a te Metua i te Ao ra. I muri iho, a faaite i te hoê hoho‘a no Iesu Mesia e a ani manihini i te mau tamarii ia faahiti i te parau, « ua hamani Iesu Mesia i te ao nei ».
Tauturu ia taa maitai (papa‘i i te hoho‘a): A parau i te mau tamarii e, te hoê tuhaa no te opuaraa no te oaoa a te Metua i te Ao ra o te hamaniraa ïa i te hoê ao i reira tatou e farii ai i te hoê tino, ia tupu rahi mai tatou e ia haapii mai. A papa‘i e ono menemene i ni‘a i te tapura ereere. A vahi i te mau tamarii e ono pŭpŭ, e a ani i te pŭpŭ tata‘itahi ia tai‘o i te hoê o te mau papa‘iraa mo‘a i muri nei no ni‘a na ono mahana o te Poieteraa: Genese 1:1–5 (mahana 1); Genese 1:6–8 (mahana 2); Genese 1:9–13 (mahana 3); Genese 1:14–19 (mahana 4); Genese 1:20–23 (mahana 5); Genese 1:24–31 (mahana 6). A ani manihini i te pŭpŭ tata‘itahi ia haere mai i mua, te hoê i muri mai i te tahi, e parau atu ratou i te tahi atu mau tamarii i te ohipa tei tupu i tera mahana ia au i ta ratou tai‘oraa, e e papa‘i ratou i te hoê hoho‘a ei faaiteraa no taua mahana ra i roto i te menemene e tu‘ati ra. A tai‘o amui i te Genese 2:1–3. A hi‘o faahou e te mau tamarii i te mau mea i tupu i te manaha tata‘itahi no te Poieteraa.
Hepetoma 2: E tuhaa te Hi‘araa no te opuaraa a te Atua.
Faaite i te haapiiraa tumu (hi‘o i te hoê hoho‘a): A faaite i te hoê hoho‘a no Adamu raua Eva. A parau i te mau tamarii e, o Adamu raua Eva te mau taata matamua tei tae mai i ni‘a i te fenua nei no te farii i te tino, ua tuuhia raua i roto i te hoê ô tei piihia Edene. A faataa’tu e, i te taime raua i faaru‘e ai i te ô, ua nehenehe atura ia tatou ia pou mai i ni‘a i te fenua nei ; ua parauhia to raua faaru‘eraa i te ô, te Hi‘araa. A papa‘i « e tuhaa te Hi‘araa no te opuaraa a te Atua » i ni‘a i te tapura ereere, e a ani i te mau tamarii ia tai‘o puai i te reira na muri ia oe.
Tauturu ia taa maitai (tauaparau i te haapiiraa tumu): A papa‘i e piti menemene i ni‘a i te tapura ereere, a papa‘i i raro i te hoê te ao varua e i raro i te tahi teie nei ao. A faataa’tu e, i to Adamu raua Eva faaearaa i roto i te ô i Edene, tei te ao varua ïa tatou. A faaite i te hoê hoho‘a no te tahi mau tamarii, a tapiri i te reira i ni‘a i te tapura ereere i roto i te menemene no te « ao varua ». A faataa’tu e, i muri mai to Adamu raua Eva faaru‘eraa i te ô, ua nehenehe ia tatou ia pou mai i te fenua nei. A ani manihini i te hoê tamarii ia faanuu i te hoho‘a o te mau tamarii i roto i te menemene no « te fenua nei ». A ani i te mau tamarii ia faaite mai i te manimani rima rahi i ni‘a ia mana‘o ratou e, ua riro te Hi‘araa ei ohipa maitai, e a ani manihini i te hoê tamarii ia faataa mai no te aha.
Tauturu ia faaohipa (ha‘uti i te pereraa tareta faatu‘ati): A faaineine i te tahi mau parau papa‘i, piti e piti, e faaite nei i te mau haamaitairaa e itehia ra i te tahuti nei (te tahi hi‘oraa, te hoê tino, te mau utuafare, te ma‘itiraa i rotopu i te maitai e te ino, te taime no te haapii, te ora maitai e te ma‘i, te popou e te oto, te oaoa e te mauiui). A tuu i te mau parau papa‘i i ni‘a i te tapura ereere ma te huri i te papa‘iraa i raro. A ani manihini i te mau tamarii, te tahi i muri mai i te tahi, ia haere mai i mua no te ma‘iti e piti parau papa‘i e hi‘o atu ai mai te peu ua tu‘ati te reira. Ia tu‘ati ana‘e, a paraparau no te huru o taua haamaitairaa ra.
Hepetoma 3: Ua tonohia vau i te ao nei no te farii i te hoê tino ia tamatahia.
E nehenehe te mau tamarii e riro ei faahi‘oraa maitai roa a‘e na outou.
Ua tonohia vau i te ao nei no te farii i te hoê ________ e ia tamatahia.
Faaite i te haapiiraa tumu (hi‘o i te faahi‘oraa): A papa‘i i ni‘a i te tapura ereere i te parau, « Ua tonohia vau i te ao nei no te farii i te hoê ________ e ia tamatahia ». A ani manihini i te hoê tamarii ia haere mai i mua e ia papa‘i to’na tino i ni‘a i te tapura ereere e aore râ i ni‘a i te hoê api parau aano maitai. A ani i te mau tamarii ia parau mai ia oe eaha tei papa‘ihia (te hoê tino). A faaî i te area uouo e a ani i te mau tamarii ia tai‘o amui i te pereoda.
Tauturu ia taa maitai e ia faaohipa (faaha‘uti i te tino): A hamani i te hoê faaohuraa e faaite ra i te hoho‘a no te tahi mau melo o te tino (hi‘o i te hi‘oraa i muri nei). A aparau no te mau mea rau ta to tatou tino e nehenehe e rave, e a ani manihini i te mau tamarii ia rave i te reira e o oe (te tahi hi‘oraa, faaha‘utiuti i te mau manimani rima, tataahi e te avae, e a faaohu). A faataa’tu e, te hoê tumu ua haere mai tatou i te fenua nei oia ho‘i, ia tamatahia tatou no te hi‘o e, e faaohipa anei tatou i to tatou nei tino no te haapa‘o i te mau haapiiraa a te Metua i te Ao ra. A ani manihini i te mau tamarii ia haere mai te tahi i muri mai i te tahi, e taviri i te faaohuraa e ia parau mai nahea ratou e nehenehe e faaohipa i te melo o to’na tino i faaitehia no te haapa‘o i te parau a te Metua i te Ao ra. (Aita ana‘e ta oe e faaohuraa, a faatoro i ni‘a i te mau melo o te tino e a ani i te mau tamarii ia parau mai nahea ratou e nehenehe e faaohipa i taua melo o te tino ra no te haapa‘o i te parau a te Metua i te Ao ra.) A ani manihini i te mau tamarii ia himene i te himene « La tête, les épaules, les genoux, les pieds» (CPE, 129).
Te vai nei te faaohuraa i ni‘a i te sharingtime.lds.org
Hepetoma 4: Mai te peu e haapa‘o vau i te mau faaueraa, e ora faahou vau i piha‘i iho i te Metua i te Ao ra.
Faaite i te haapiiraa tumu (himene i te hoê himene): A papa‘i i ni‘a i te tapura ereere, « Mai te peu e haapa‘o vau i te ______________, e ora faahou vau i piha‘i iho i te Metua i te Ao ra ». A himene mu noa i te himene « Pour trouver la paix » (CPE, 68). A ani manihini i te mau tamarii ia ti‘a i ni‘a mai te peu ua itehia ia ratou te i‘oa o teie himene, e himene mu atoa mai ïa ratou. A ui: « Eaha te mea e ti‘a ia tatou ia rave no te ora i piha‘i iho i te Metua i te Ao ra ? » A papa‘i i te parau « te mau faaueraa » i roto i te area uouo i ni‘a i te tapura ereere. A ani manihini i te mau tamarii ia himene i te himene na muri ia oe.
Tauturu ia taa maitai (aparau i te mau faaueraa): A ani manihini i te tahi o te mau tamarii ia faaite mai i te tahi ture ta to ratou na metua i rave no te paruru i te mau melo o te utuafare. A ui: « Eaha te tupu mai ia haapa‘o ana‘e outou i te mau ture ? » A papa‘i i to ratou mau mana‘o i ni‘a i te tapura ereere. A faataa’tu e, te faaite nei te mau metua i to ratou here ia faati‘a ana‘e ratou i te tahi mau ture. A ui: « Eaha te mea e tupu mai ia haapa‘o ana‘e tatou i te mau faaueraa a te Metua i te Ao ra ? » A papa‘i te tahi o te mau mana‘o o te mau tamarii i ni‘a i te tapura ereere. A faataa’tu e, na roto noa i te haapa‘oraa i te mau ture a to ratou mau metua e paruruhia ratou, te haapa‘oraa i te mau faaueraa a te Metua i te Ao ra e tautururaa ia paruruhia ratou. A faaite i to oe iteraa papû e, ia haapa‘o ana‘e tatou i te mau faaueraa, e nehenehe ia tatou ia ho‘i no te ora faahou i piha‘i iho Ia’na.
E roaa i ni‘a i te sharingtime.lds.org
Tauturu ia faaohipa (tai‘o i te papa‘iraa mo‘a): A horo‘a i te hoê tamarii i te hoê peni tara e te hoê api parau, ia vahihia te api parau ei maha tuhaa, e i roto i te tuhaa tata‘itahi, a tuu i te hoê o te mau papa‘iraa mo‘a e maha i muri nei: PH&PF 1:37, PH&PF 10:5, PH&PF 59:9–10, e PH&PF 119:4. A ani i te mau tamarii ia tai‘o amui i te papa‘iraa mo‘a tata‘itahi, ia tauaparau i ni‘a i te faaueraa i faaitehia i roto e ia papa‘i i te hoê hoho‘a no taua faaueraa i ni‘a i ta ratou api parau. Ia oti ana‘e, a ani manihini i te mau tamarii ia faaite nahea te haapa‘oraa i te mau faaueraa e tauturu ia ratou ia faaineine ia ora faahou i piha‘i iho i te Metua i te Ao ra.