2011
Te Hi‘oraa i te mea Maitai
Mati 2011


Parau poro‘i a te Peresideniraa Matamua, Mati 2011

Te Hi‘oraa i te mea Maitai

A imi ai raua i te hoê fare faaearaa apî, ua paraparau te hoê tane e te hoê vahine feia mo‘a i te mau feia e faaea ra i reira no ni‘a i te huru oraraa e te mau fare haapiiraa i taua vahi nohoraa ra.

Ua parau mai te hoê vahine ta raua i paraparau atu no ni‘a i te fare haapiiraa ta ta’na mau tamarii e haere nei : « Teie te hoê vahi faahiahia roa ! E taata faahiahia e te maitai te raatira fare haapiiraa ; mea maitai, e mea aravihi roa te mau orometua e te auhoa ho‘i. Ua oaoa roa vau no te mea e ua nehenehe i ta maua mau tamarii e haere i teie fare haapiiraa faahiahia mau. E au orua i ô nei ! »

Ua parau mai te tahi atu vahine no ni‘a i te fare haapiiraa a ta’na mau tamarii : « E vahi ino roa teie. Haapa‘o noa te raatira fare haapiiraa ia’na iho ; e ere te mau orometua haapii i te mea aravihi, aita i ite i te peu e aita e auhoa. Ahani e nehenehe ia‘u e haere ê atu i teie nei vahi, e na reira oioi au ! »

Te ohipa maere oia ho‘i te parau nei na vahine toopiti no ni‘a i te hoê â raatira fare haapiiraa, te hoê â mau orometua haapii e te hoê â fare haapiiraa.

Ua ite anei outou e e nehenehe noa i te taata e ite i te mea ta ratou e imi ra ? A hi‘o maitai, e e nehenehe ta outou e ite i te maitai e te ino i roto i te mau taata atoa e i roto i te mau mea atoa. Ua na reira atoa te mau taata i te Ekalesia a Iesu Mesia i te Feia Mo‘a i te mau Mahana Hopea nei mai to’na haamataraa. Te feia o te imi i te maitai e ite ïa ratou i te hoê nunaa maitai e te aroha—te hoê nunaa o te here i te Fatu e o te hinaaro i te tavini Ia’na e i te haamaitai i te oraraa o to ratou taata tupu. E parau mau atoa râ e te feia o te imi nei i te ino e ite mau ihoa ïa ratou i te mau mea e ere i te mea maitai roa.

Te mea oto râ, te tupu atoa nei teie mea i roto i te Ekalesia. Aita e hopearaa no te mana‘o apî, te ite, e te onoono o te feia e imi nei i te mau tumu no te faahapa. E au ra eita e nehenehe ta ratou e faaru‘e i to ratou mau inoino. E afa‘ifa‘i parau ratou e e imi ho‘i i te hape e o vetahi ê. E atuatu ratou i te mau inoino e rave rahi mau matahiti, ma te faaohipa i te mau rave‘a atoa no te vavahi e no te faaino ia vetahi ê. E ere te reira i te mea au i te Fatu « te vai ra ho‘i te feii e te mârô, tei reira atoa te arepurepu, e te mau parau iino atoa ra » (Iakobo 3:16).

Ua matau maitai te peresideni George Q. Cannon (1827–1901) i te peresideni Brigham Young (1801–77), i te ohiparaa oia i piha‘iho ia’na e rave rahi mau matahiti, ei melo no te Pŭpŭ no te Tino Ahuru ma Piti Aposetolo e ei tauturu no’na i roto i te Peresideniraa Matamua. I te poheraa te peresideni Young, ua papa‘i te Peresideni Cannon i roto i ta’na buka aamu : « Aita roa’tu vau i faahapa aore râ i imi noa‘e i te hape i roto i te huru o [Brigham Young], i roto i ta’na a‘o aore râ ta’na mau haapiiraa i te hoê noa‘e taime i roto i to‘u aau, i ta‘u mau parau aore râ ta‘u mau ohipa. E oaoaraa te reira no‘u i teie nei. Te mana‘o i vai noa mai ia‘u oia ho‘i : Mai te mea e faahapa aore râ e imi au i te hape, aore râ e haavâ vau i te taea‘e Brigham, eaha ïa te atearaa e haere ai au ; mai te mea e haamata vau, i hea ïa vau e faaea ai ? Aita vau i tamata i te ti‘aturi ia‘u iho i roto i taua huru haere‘a ra. Ua ite au e e tupu pinepine mai te taivaraa na roto i te auraroraa i te varua faahapa e te imiraa i te hape. No to ratou puai, te paari e te ite rahi a‘e i to‘u iho, e rave paha vetahi ê i te mau mea e rave rahi e e ape ho‘i i te mau hopea ino o te ore e noaa ia‘u ia na reira ».1

Ua riro te a‘o puai a te peresideni Cannon ei ohipa e ti‘a ia tatou te mau melo no te Ekalesia ia feruri hohonu maitai. Te a‘o nei te parau a te Atua i te feia pee i te Mesia ia riro ei mea « ano‘i-ore-hia ïa, e te mamahu, e te mărû, e te faaroo ohie, ua î i te aroha e te hamani maitai, e ore e faahuru ê i te taata, e ore ho‘i e haavare ». E no te feia e faatupu i te parau hau ra « e ueuehia te parau-ti‘a ma te hau » (Iakobo 3:17, 18).

Na tatou te ma‘itiraa. E nehenehe ta tatou e imi i te mea ino i roto ia vetahi ê. Aore râ e nehenehe ta tatou e faatupu i te hau e ia haa no te faatae ia vetahi ê te ite, te maitai, e te faaoreraa hapa ta tatou e tutava puai roa nei no tatou iho. Tei ia tatou ra te ma‘itiraa ; no te mea noa’tu eaha te mea ta tatou e imi, e itea-ihoa-hia ia tatou.

Nota

  1. George Q. Cannon, Buka Aamu, 17 no tenuare 1878 ; faaapîhia te papa‘iraa.

Haapiiraa no roto mai i teie Parau Poro‘i

« E ite paha outou e te ere ra outou i te ite no ni‘a i te tahi parau tumu ta outou e haapii ra », te faaite ra te Haapiiraa, Aita e Piiraa Hau A‘e ([1999], 19). « Area râ, a tuatapapa ai outou i te reira na roto i te pure, a tutava ai outou i te ora i te reira, a faaineine ai outou i te haapii i te reira, e i muri iho a faaite atu ai outou i te reira ia vetahi ê, e haapuaihia e e faahohonuhia ïa to outou iho iteraa papû ».

A hi‘o ai outou i te mea maitai i roto i te oraraa e i roto ia vetahi ê i teie ava‘e, e hau atu ïa to outou ineine i te haapii atu i teie parau poro‘i e ia faaite papû i te parau mau no te reira.