Ravitkaa juuria, niin oksat kasvavat

Yksi tärkeimpiä asioita, mitä voimme oppia tässä elämässä, on ero sen välillä, mikä on iankaikkista ja mikä ei ole. – –

Jotkin totuudet ovat perustavanlaatuisia, keskeisiä, uskomme juuressa. Toiset ovat lisäyksiä eli oksia – arvokkaita, mutta vain silloin, kun ne ovat yhteydessä perusasioihin. – –

Toisin sanoen Jeesus Kristus ja Hänen sovitusuhrinsa ovat todistuksemme juuri eli perusta. Kaikki muu on oksia. – –

Kun on kyse todistuksemme ravitsemisesta Jeesukseen Kristukseen, mietin, erehdymmekö joskus luulemaan oksia juuriksi. – –

Meidän on kysyttävä itseltämme: Perustuuko todistukseni siihen, mitä toivon elämässäni tapahtuvan? Onko se riippuvainen muiden teoista tai asenteista? Vai perustuuko se lujasti Jeesukseen Kristukseen, onko se juurtunut Häneen ja rakentunut Hänen varaansa [ks. Kol. 2:7] riippumatta elämän muuttuvista olosuhteista? – –

Meidän ei pidä odottaa ymmärtävämme kaikkea ennen kuin toimimme. Se ei ole uskoa. – – Jos odotamme, että kaikkiin kysymyksiimme vastataan, ennen kuin toimimme, me rajoitamme vakavasti sitä hyvää, mitä voimme saada aikaan, ja me rajoitamme uskomme voimaa. – –

Usko kestää elämän koettelemukset ja epävarmuudet, koska se on lujasti juurtunut Kristukseen ja Hänen oppiinsa. Jeesus Kristus ja taivaallinen Isämme, joka lähetti Hänet, muodostavat yhdessä ainoan järkähtämättömän, täydellisen varman luottamuksemme kohteen. – –

Vilpitön rukoukseni ja siunaukseni on, että me ravitsemme jatkuvasti uskomme juuria Vapahtajaan, Hänen oppiinsa ja Hänen kirkkoonsa.