“‘Olokā Kovālovā—Sekisolovākia,” Ngaahi Talanoa ʻo e Kau Māʻoniʻoní (2024)
‘Olokā Kovālovā—Sekisolovākia
ʻOku maʻu ʻe ha tokotaha ako ʻunivēsiti ʻa e fiefiá mo e tauʻatāina ʻi he ongoongolelei kuo fakafoki maí.
Ko e Siasí ʻi he ʻApātimeni ʻŌtaká
ʻI he 1980, naʻe ako ha tamasiʻi taʻu uofulu ko ʻOlokā Kovālovā ki he ako fakatuʻasinó ʻi ha ʻunivesiti ʻi Brno, Sekisolovākiá. Naʻá ne ako ʻi ha taha ʻo ʻene ngaahi kalasí, ʻo kau ki he yoga mo hono ngaahi lelei ki he ʻatamaí mo e sinó. Naʻe toʻoa ai hono lotó peá ne fie ako lahi ange.
ʻI ha ʻaho ʻe taha, naʻe talaange ʻe hano kaungā kalasi ʻo kau ki ha faiako yoga fakalotofonua ko ʻOtaka Voikuvuka. Naʻe loto lelei ʻa ʻOlokā ke na ō ʻo feʻiloaki mo ia.
Ko ʻOtaká ko ha kiʻi tangata toulekeleka ia, pea naʻá ne malimali ʻi heʻene fakaava hake ʻa e matapaá. Naʻe ongoʻi ʻe ʻOlokā hangē naʻá na maheni fuoloá. Lolotonga ʻenau talanoá, naʻá ne fehuʻi ange kiate ia mo hono kaungāmeʻá pe naʻá na fiefia.
ʻOtakā Vosikuvaka. (Tuʻunga he angalelei ʻa Olga Kovářová Campora.)
Naʻá na tali totonu ange, “ʻOku ʻikai ke ma ʻilo.”
Naʻe talanoa ange ʻe ʻOtaka ʻo kau ki he ngaahi faingataʻa naʻá ne fepaki mo ia ʻi he moʻuí. ʻI he 1940 tupú, naʻá ne fakalele ha fale ngāue naʻe tupu lelei ʻaupito. Ka ʻi he hili hono maʻu ʻe he puleʻanga Sovietí ha mālohi ʻi Sekisolovākiá, naʻe puke ʻe he puleʻangá ʻa e fale ngāué pea ʻave ʻa ʻOtaka ki ha ʻapitanga pōpula, ʻo liʻaki hono uaifi ko Telēsia Voikuvuká ke ne ohi tokotaha ʻena fānau ʻe toko uá ʻi ha vahaʻataimi. Kuo pekia ʻa Telēsia, pea naʻe nofo ʻa ʻOtaka ʻi he taimí ni mo hono foha ko Katí mo hono fāmilí.
ʻI he fanongo ʻa ʻOlokā ki he talanoa ʻa ʻOtaká, naʻá ne ofo ai. Ko e tokolahi taha ʻa e kakai naʻá ne ʻilo ʻi hono fonuá naʻa nau mamahi mo fakatuʻatamaki. Naʻá ne fifili ki he founga naʻe fiefia pehē ai ʻa ʻOtaka hili ʻene aʻusia ha ngaahi faingataʻa lahi peheé.
Naʻe ʻikai fuoloa mei ai kuo toe ʻaʻahi ʻa ʻOlokā kia ʻOtaka. Ko e taimi ko ʻení naʻe ʻi ai foki mo Kati. Naʻá ne ʻeke ange, “ʻOkú ke saiʻia he yoga?”
Naʻe talaange ʻe ʻOlokā, “ʻOku ʻikai ke u ʻilo ʻe au ha meʻa kau ki he yoga, ka te u fie ako ki ai koeʻuhí ʻokú ke fuʻu moʻui fiefia. ʻOku ou tui pē ko e tupu ia he yoga.”
Naʻa nau kamata talanoa ki he tuʻunga fakalaumālié mo e taumuʻa ʻo e moʻuí. Naʻe talaange ʻe ʻOtaka, “Naʻe tuku mai kitautolu ʻe he ʻOtuá ki māmani ke tuku ʻa e fiefiá, moʻuí, mo e ʻofá ki he ngaahi laumālié.”
ʻI he tupu hake ʻa ʻOlokā ʻi ha sosaieti ʻoku ʻikai tui ʻOtuá, naʻe ʻikai ke ne fuʻu fakakaukau ki he ʻOtuá pe ko e taumuʻa ʻo e moʻuí. Ko ʻene ngaahi kuí naʻa nau tui faka-Palotisani, pea ko ʻeni naʻe lahi ʻene ngaahi fehuʻi fekauʻaki mo e tui fakalotú. Naʻe kehe ʻa ʻOtaka mei heʻene kau palōfesa mo e kaungāako naʻe ʻikai mahuʻingaʻia ʻi he tui fakalotú, naʻá ne tali fakamātoato ʻene ngaahi fehuʻí mo ʻoange ha ʻū tohi ʻi he kaveingá.
ʻI he ako ʻa ʻOlokaá, naʻá ne fakaʻānaua ke maʻu ha taumuʻa lahi ange ki he moʻuí. Naʻe hokohoko atu ʻene talanoa mo ʻOtaká, mo fakaʻau ke ne fiefia ange ʻi heʻene akoʻi ange ʻo kau ki heʻene tuí. Naʻá ne talanoa lahi ange ʻo kau ki heʻene tui faka-Kalisitiané pea mo ʻene līʻoa ki he ʻOtuá. Pea ko e lahi ange ʻa e ako ʻa ʻOlokaá, ko e lahi ange ia ʻene fakaʻamua ha kolo fakalaumālié.
ʻI he ʻaho ʻe taha, naʻe fokotuʻu ange ʻe ʻOtaka ke ne lau ha tohi ʻa ʻEletā Sione A. Uitisou fekauʻaki mo e Siasi ʻo Sīsū Kalaisi ʻo e Kau Māʻoniʻoni ʻi he Ngaahi ʻAho Kimui Ní. Hili ʻene laukongá, naʻá ne talaange kia ʻOtaka naʻá ne manumanumelieʻia ʻi he Kāingalotú. Naʻá ne kole ange, “Te ke lava ʻo ʻomai ʻa e tuʻasila ki ha Taha Seki Māmonga?”
Naʻe talaange ʻe ʻOtaka, “ʻOku ʻikai ke ke fiemaʻu koe ha tuʻasila. ʻOkú ke ʻi he ʻapi ʻo e taha ʻo kinautolu.”
Naʻe papitaiso ʻa ʻOtaka ʻi ha taimi nounou pē kimuʻa ʻi he Tau Lahi ʻa Māmahi Hono II pea naʻe kau ia ʻi he fuofua kāingalotu ʻo e Siasí ʻi Sekisolovākiá. ʻI he 1950, ʻi hono fakamālohiʻi ʻe he puleʻanga Sekisolovakiá ʻa e kau faifekau muli kotoa pē ʻo e Siasí ke mavahe mei he fonuá, naʻá ne hokohoko atu mo e kāingalotu nai ʻe toko 245 ʻo e Siasí ke moʻui ʻaki ʻenau tuí, ʻo lotu fakataha ʻi ha ngaahi ʻapi taautaha ʻi Palaki, Piliseni, mo Puluno.
ʻI he lahi ange ʻa e ako ʻa ʻOlokaá, naʻá ne kole ha Tohi ʻa Molomona meia ʻOtaka. ʻI heʻene lau ʻa e ngaahi lea ʻa Līhaí, “ʻOku ʻi ai ʻa e faʻahinga ʻo e tangatá koeʻuhi ke nau maʻu ʻa e fiefiá,” naʻá ne ongoʻi hangē kuó ne ʻiloʻi ha moʻoni naʻe molé. Naʻe hangē naʻe tafe hifo ʻa e ʻofá mo e māmá ki he kotoa hono sinó. Naʻá ne ʻiloʻi taʻetoe veiveiua, naʻe moʻui ʻa e Tamai Hēvaní mo Sīsū Kalaisi. Naʻá ne ongoʻi ʻa ʻEna ʻofa ʻiate iá pea mo e kakai kotoa pē ʻi he feituʻu kotoa.
ʻI he fuofua taimi ʻene moʻuí, naʻá ne tūʻulutui ʻi he lotu ʻo ʻohake ʻene houngaʻiá ki he ʻOtuá. Pea ʻi he pongipongí, naʻá ne ʻalu ki he ʻapi nofo totongi ʻo ʻOtaká ʻo fehuʻi ange, “ʻOku ʻi ai nai ha faʻahinga founga te u lava ʻo kamata foʻou ai ʻeku moʻuí?”
Naʻá ne talaange, “ʻIo, ʻoku ʻi ai.” Naʻá ne fakaava ʻene Tohi Tapú ʻo fakaʻaliʻali ange ʻa e ngaahi akonaki ʻa Sīsū fekauʻaki mo e papitaisó.
Naʻá ne fehuʻi ange, “ʻOku ʻuhinga ki he hā ʻa e hū ki he puleʻanga ʻo e ʻOtuá?”
Naʻá ne tali ange, “Ke hoko ko e ākonga ʻa Kalaisi.” Naʻá ne fakamatala ange leva ʻe fiemaʻu ke ne papitaiso pea tauhi ʻa e ngaahi fekau ʻa e ʻOtuá. Naʻá ne talaange kau ki ha ngaahi lēsoni naʻe fiemaʻu ke ne tomuʻa maʻu pea fakaafeʻi ia ke ʻalu ange ki hono ʻapí ʻi he Sāpate hono hokó ki ha fakataha ʻa e Kāingalotú. Naʻe tali fiefia ia ʻe ʻOlokā.
Naʻa nau fakataha ʻi ha loki ʻi he fungavaka ki ʻolunga ʻo e fale nofo totongi ʻa ʻOtaká. Naʻe ʻi ai ha ʻū sea sofa ai ke tangutu ai ʻa e kiʻi kulupu toko siʻí, pea naʻe tukuhifo ʻa e puipuí ke ʻoua naʻa lava ʻa e ngaahi kaungāʻapi naʻe fehiʻa ʻi he lotú ʻo sio ki loto. Naʻe sio takai holo ʻa ʻOlokā, peá ne ʻohovale ke vakai ko e kau mēmipa ʻe toko fitú naʻa nau toʻu mo ʻene ongomātuʻá mo ʻene ongo kuí.
Naʻá ne fifili ʻo pehē, “Ko e Siasi nai ʻeni ia maʻá e kakai matuʻotuʻá pē? Ko e hā ʻeku meʻa ʻoku fai hení?”
Vakai ki he fakamatala kakató ʻi he Gospel Library ki ha ngaahi fakamatala mo e ngaahi maʻuʻanga fakamatala.
Ko ha Papitaiso ʻi Brno
Kimui ange, ʻi Siulai 1982, naʻe fononga meʻalele ʻa ʻOlokā Kovālovā mo ha kiʻi kulupu Kāingalotu toko siʻi ʻi ha kā ki ha tafenga vai ofi ki Puluno, Sekisolovākia ke fakahoko hono papitaisó.
Talu mei he fuofua houalotu sākalamēniti ʻa ʻOlokā ʻi he ʻapi ʻo ʻOtaka Voikuvuká, naʻe fakaʻau ke ne saiʻia ʻi he tui ʻa e Kāingalotu matuʻotuʻa ʻo Sekisolovākiá. Naʻá ne ongoʻi naʻe langaki hake ʻene moʻuí ʻe heʻenau ngaahi fealeaʻaki ʻi he Lautohi Faka-Sāpaté pea naʻá ne vahevahe loto-fiemālie ʻene ngaahi fakakaukaú.
ʻI he ngaahi māhina kimuʻa ʻi he papitaiso ʻa ʻOlokaá, naʻá ne maʻu ʻa e ngaahi lēsoni fakafaifekaú meia Seilomia Holomani, ko ha mēmipa ʻo e kau palesitenisī ʻo e Kolo Pulunó. Naʻe faingataʻa mo taʻefakafiemālie ʻa e ngaahi fuofua lēsoní koeʻuhí naʻe foʻou ʻaupito ʻa e ngaahi foʻi lea fakalotú kiate ia. Naʻe hangē ʻa e palani ʻo e fakamoʻuí ha talanoa fanangá, pea naʻe fefaʻuhi ʻa ʻOlokā mo ha ngaahi fehuʻi fekauʻaki mo e Tamai Hēvaní.
Naʻá ne hohaʻa foki ki he ngaahi palopalema ʻe hoko ʻi he hili ʻa e papitaisó. Naʻe kamata ke tupulaki ʻa e Siasí ʻi he feituʻu lotoloto mo fakahahake ʻo ʻIulopé hili ʻa e 1975, ʻi he taimi naʻe fokotuʻu ai ʻe Henelī Pekihaati mo hono ongo tokoni ʻi he kau palesitenisī ʻo e Misiona Dresden, ha tangata ko Sili Sinaitafala ke ne tokangaʻi ʻa e Kāingalotu ʻi Sekisolovākiá. Ka naʻe teʻeki ke ʻilo lahia ʻa e Siasí pea ʻikai mahino lelei ʻi he fonuá. Naʻa mo ʻene fakakaukau ke fakangaloki ʻa e ongoongolelei ʻo Kalaisí, naʻá ne ongoʻi ʻi hono lotó naʻe moʻoni ia.
Naʻe ʻaukai ʻa ʻOlokā ʻi he ʻaho kakato naʻe papitaiso aí. ʻI he hokosia ʻa e taimí, naʻá ne heka ʻi he meʻalelé ʻo ʻalu ki he tafenga vaí mo ʻOtaka mo Kati Voikuvuka pea mo Seilomia mo hono uaifi ko Maliá. Naʻe fakataha ʻa e kulupú ʻi he veʻe vaí pea fai ha lotu. Kae kimuʻa pea nau lava ʻo hoko atu ʻa e ouaú, naʻa nau ʻohovale ʻi he fanongo atu ki he leʻo ʻo e kau tangata toutai tokolahi naʻa nau lue hake ʻi he matāfangá. Naʻe fakaofi atu ʻa e kau tangatá ʻo tangutu ofi ki he feituʻu naʻe ʻai ke papitaiso ai ʻa ʻOlokaá.
Naʻe talaange ʻe ʻOtaka, “ʻOku meimei ke loloto ʻaupito ʻa e ngaahi ngataʻanga ʻo e vai ʻi he feituʻú ni. Ko e feituʻu pē ʻeni ʻoku mau ʻilo ʻoku tafe māmālie mo malu ke fai ha hifo ki he vaí.”
Naʻe ʻikai toe ʻi ai haʻanau fili, ka ko e nofo pē ʻa ʻOlokā mo hono ngaahi kaungāmeʻá ʻo tatali. Naʻe ʻosi atu ha miniti ʻe hongofulu, pea aʻu ʻo uofulu. Naʻe teʻeki pē ke ʻasi mai ha fakaʻilonga ʻe mavahe ʻa e kau toutaí.
Naʻe fakafalala ʻe ʻOlokā hono ʻulú ki ha fuʻu ʻakau. Naʻá ne fakakaukau, “Mahalo ʻoku ʻikai ke u mateuteu feʻunga, pe ʻoku ʻikai mālohi feʻunga ʻeku fakamoʻoní pe kuo teʻeki ke u fakatomala kakato.”
Naʻe ʻamanaki ke ne tūʻulutui ʻo lotu mo e taki ʻe Seilomia hono nimá ke na lue foki ki he toenga ʻo e Kāingalotú.
Naʻá ne talaange, “ʻOku ou tui ʻoku fiemaʻu ke tau toe lotu ke malava ʻo papitaiso ʻa ʻOlokā he ʻahó ni.”
Naʻe tūʻulutui fakataha ʻa e kulupú ʻi he tautapa ʻa Seilomia ki he ʻOtuá maʻa ʻOlokaá. Naʻe lava ke ongoʻi (ʻe Olokā) ʻa e ongo vivili ʻa e leʻo (ʻo Seilomiá). ʻI he ʻosi ʻa e lotú, pea hili ha ngaahi miniti siʻi mei ai naʻe tuʻu fakafokifā hake leva ʻa e kau tangata toutaí ʻo mavahe.
Naʻe kei nonga pē mo tofukī ʻa e vaí ʻi he taki atu ʻe Seilomia ʻa e nima ʻo ʻOlokaá pea lea ʻaki ʻa e lotu ʻo e papitaisó. ʻI he fanongo ʻa ʻOlokā ki hono hingoá, naʻá ne ongoʻi naʻe ngata ha konga ʻo ʻene moʻuí. Naʻe ʻamanaki ke liliu ʻa e meʻa kotoa pē ʻi heʻene fili ko ia ke muimui kia Kalaisi mo ʻEne ongoongolelei kuo fakafoki maí. Naʻá ne fiefia lahi, pea naʻá ne ʻiloʻi naʻe lekooti hono papitaisó ʻi he langí.
Naʻe ʻikai fuoloa mei ai kuo fononga foki ʻa e kulupú ki Puluno ʻi he meʻalele ʻa Seilomiá. ʻI heʻenau fonongá, naʻa nau fanongo ki ha kāsete ʻa e Kuaea Tāpanekalé. Naʻe ongoʻi ʻe ʻOlokā hangē naʻá ne fanongo ki he kau ʻāngeló, pea naʻá ne ofo ʻi hono talaange ʻe Seilomia ko e kau hivá ko ha kau mēmipa kotoa kinautolu ʻo e Siasí. Naʻá ne fifili pe naʻe fēfē nai ʻa e moʻuí ki he Kāingalotu naʻa nau nofo ʻi ha fonua naʻe tauʻatāina ai ʻa e tui fakalotú pea ʻi ai mo ha palōfita moʻuí.
Hili ʻa e tūʻuta ʻa e Kāingalotú ʻi Pulunó, naʻa nau fakatahataha ki he ʻapi ʻo Seilomiá. Naʻe hilifaki ʻe Seilomia, ʻOkata, mo ha kau maʻu lakanga fakataulaʻeiki kehe honau nimá ʻi he ʻulu ʻo ʻOlokaá. ʻI heʻenau fakamaʻu ia ko ha mēmipa ʻo e Siasí, naʻá ne ongoʻi naʻe ʻōʻōfaki ia ʻe he Laumālie Māʻoniʻoní. ʻI he momeniti ko iá, naʻá ne ʻiloʻi ko ha ʻofefine ia ʻo e ʻOtuá.
ʻI he tāpuakí, naʻe fakahā ai ʻe Seilomia ʻe tokolahi ha kakai kei talavou te nau kau ki he Siasí ʻo fakafou ʻia ʻOlokā, pea akoʻi ange ʻa e ongoongoleleí ʻi ha founga ʻe mahino kiate kinautolu. Naʻá ne ʻohovale ʻi he ngaahi leá. Naʻe ngali taʻemalava ia, ʻi he taimi ko iá, ke ne lava ʻo vahevahe tauʻatāina ʻa e ongoongoleleí.
Vakai ki he fakamatala kakató ʻi he Gospel Library ki ha ngaahi fakamatala mo e ngaahi maʻuʻanga fakamatala.
Ko hono Vahevahe ʻo e Ongoongoleleí ʻi he Yoga
Hili ʻa e papitaiso ʻa ʻOlokā Kovalová, naʻá ne vēkeveke ke vahevahe ʻene fiefiá mo hono fāmilí mo e ngaahi kaungāmeʻá. Ka koeʻuhí naʻe ʻikai tali ʻe he puleʻanga ʻi Sekisolovākiá ʻa e Siasí, naʻá ne ʻiloʻi ʻe fakangatangata hono ngaahi faingamālié. Naʻe tupu hake foki hono toʻu tangatá ʻi ha sosaieti naʻe ʻikai tui ʻOtua pea siʻi ʻaupito ʻenau ʻilo ki he tui fakalotú. Kapau naʻá ne feinga ke talanoa ki he kakaí fekauʻaki mo e Siasí, mahalo he ʻikai mahino ia kiate kinautolu.
ʻI heʻene fakakaukauʻi mo lotua ʻa e founga ke vahevahe ai ʻene tuí, naʻá ne talanoa kia ʻOtaka Voikuvuka fekauʻaki mo ʻene palopalemá. Naʻá ne talaange, “Te ke lava ʻo hoko ko ha faiako yoga.” Naʻe ʻikai ke fakangatangata ʻe he puleʻangá ʻa e yoga, pea naʻe lau ia ʻe ʻOtaka ko ha founga lelei ke fetaulaki ai mo ha kakai foʻou pea fakahoko ʻa e ngāue ʻa e ʻOtuá.
ʻI he kamatá, naʻe fakakaukau ʻa ʻOlokā naʻe ngalikehe ʻene fokotuʻú. Ka ʻi heʻene fakakaukau lahi ange ki aí, naʻá ne fakatokangaʻi ʻoku ʻi ai ʻene moʻoni.
ʻOlokā Kovālovā ko ha faiako yoga ʻi ʻUhelesikē Hatisi, Sekisolovākia, fakafuofua ki he1983. (Tuʻunga he angalelei ʻa Olga Kovářová Campora.)
ʻI he ʻaho hono hokó, naʻe lesisita ʻa ʻOlokā ki he ako fakafaiako ki he yoga. Pea naʻe ʻikai fuoloa mei heʻene fakakakato ʻa e kalasí, naʻe kamata ke ne akoʻi ha ngaahi kalasi ʻi ha fale fakamālohisino ʻi ʻUhelesikē Halatisitē, ko hono kolo tupuʻanga ʻi Sekisolovākia lotolotó. Naʻá ne ʻohovale ʻi he manakoa ʻa e ngaahi kalasí. Ko e tokolahi ʻo e ngaahi kalasí naʻe ʻi ai ha kau ako ʻe toko 60 ki he 120. Naʻe lesisita ʻa e kakai ʻi he toʻu kehekehe ki heʻene ngaahi lēsoní, mo vēkeveke ke ako lahi ange fekauʻaki mo e moʻui lelei fakatuʻasinó mo fakaʻatamaí.
Lolotonga ʻo e kalasi takitaha, naʻe akoʻi ʻe ʻOlokā ha ngaahi fakamālohisino yoga pea fakaʻosi ʻaki ha lēsoni faingofua fakatefito ʻi ha ngaahi tefitoʻi moʻoni ʻoku moʻoni. Naʻá ne fakaʻaongaʻi ha ngaahi lea naʻe ʻikai fakalotu, ʻo fakaʻaongaʻi ha ngaahi kupuʻi lea langaki moʻui mei he kau punake mo e filōsefa ʻIulopé ke poupouʻi ʻa e meʻa naʻá ne akoʻí.
Naʻe ʻilo ʻe ʻOlokā ʻi heʻene faiakó, ʻa e fiemaʻu vivili ange ʻe heʻene kau akó ha ngaahi pōpoaki lelei ʻi heʻenau moʻuí. Naʻe hangē naʻe omi pē ha kakai ʻe niʻihi ki heʻene ngaahi kalasí koeʻuhí pē ko e ngaahi lēsoní.
Naʻe ʻikai fuoloa mei ai, naʻá ne fakafeʻiloaki mo ʻOtaka ha niʻihi ʻo ʻena kau akó ki he Siasí, pea naʻe fili honau niʻihi ke papitaiso.
Naʻe manakoa ʻaupito ʻa e ngaahi kalasí pea fokotuʻu ai ʻe ʻOlokā mo ʻOtaka ha ngaahi kemi yoga ki he kau ako naʻa nau fie kau ki aí. Naʻe nofo ha kulupu ʻo ha kakai ʻe toko nimangofulu ʻi ha uike kakato lolotonga ʻo e faʻahitaʻu māfaná ʻo kaimelie mei he fakahinohino ʻa ʻOlokā mo ʻOtaká.
Naʻe fakaʻamu ʻa ʻOlokā ke maʻu ʻe heʻene ongomātuʻá, ʻa Siteneki mo Tanasikā, ʻa e fiefia tatau naʻe maʻu ʻe heʻene kau akó ʻi he kemí, pea naʻá ne faʻa lotua kinaua. Ka naʻe ʻikai mahuʻinga ʻa e tui fakalotú ki he moʻui fakaʻaho ʻa ʻene ongomātuʻá, pea naʻe ʻikai ha kolo ʻo e siasí ʻi honau koló. ʻE fiemaʻu ke talanoa fakalelei ʻa ʻOlokā ki ai.
Ko e taʻataʻalo ʻa ʻOtakā Vosikuvaka ki he niʻihi naʻe ʻi he kemi yoga ʻi Sekisolovākia ʻi he 1985. (Tuʻunga he angalelei ʻa Olga Kovářová Campora.)
ʻI he ʻilo ʻe ʻOlokā naʻe faʻa langa ʻulu ʻene fineʻeikí, naʻá ne talaange ʻi ha ʻaho ʻe taha, “Faʻē, ʻoku ou fie akoʻi atu ʻa e founga ke fakamolū mo fakamālohia ai ʻa e uoua ʻi ho kiá. ʻE lava ke tokoni atu ia.”
Naʻe tali ange ʻe heʻene fineʻeikí, “ʻOkú ke ʻilo ʻoku ou falala atu maʻu pē kiate koe.”
Naʻe fakatātaaʻi ʻe ʻOlokā ha ngaahi fakamālohisino faingofua pea talaange ki heʻene faʻeé ke ne fakahoko ia. ʻI ha ngaahi māhina siʻi pē, naʻe mole atu ʻa e langa ʻulú. Naʻe kamata leva ke ne fakatou mahuʻingaʻia mo e tamai ʻa ʻOlokaá ʻi he yoga peá na kau atu ki he taha ʻo e ngaahi kemi yoga. ʻI ha ngaahi ʻaho siʻi pē mei ai, naʻe kau longomoʻui ʻene tamaí ki he kemí pea ko e fiefia taha ia kuó ne mamata ki aí. Naʻe tali foki ʻe heʻene faʻeé ʻa e ngaahi ngāue mo e ngaahi fakakaukau naʻe vahevahe ʻi he ngaahi lēsoní. Naʻe taimi nounou kuo kamata vahevahe foki ʻe ʻOlokā ʻene tuí mo kinaua.
Naʻe saiʻia ʻene ongomātuʻá ʻi he taimi pē ko iá ʻi he Tohi ʻa Molomoná mo hono ngaahi akonakí. Naʻá na maʻu foki ha fakamoʻoni kia Siosefa Sāmita ko ha palōfita ʻa e ʻOtuá. Naʻe ʻikai fuoloa, kuo fakatou fili ʻene faʻeé mo ʻene tamaí ke na kau ki he Siasí.
Naʻe papitaiso kinaua ʻi he tafenga vai tatau naʻe maʻu ai ʻe ʻOlokā ʻa e ouaú. Hili iá, naʻe foki ʻa ʻOlokā mo ʻene ongomātuʻá ki ʻapi ʻo tangutu takai ʻi he tēpile kaí, pea pikinima mo tangi fiefia. Naʻe pehē ʻe heʻene faʻeé, “ʻOku fiemaʻu ke fakafiefiaʻi ʻeni.”
Naʻá na ngaohi ʻa e fakaneifua naʻe saiʻia taha ai ʻa ʻOlokaá mo fevahevaheʻaki ʻenau fakamoʻoní. Naʻe malimali ʻene tamaí mo pehē, “ʻOku hoko ha ngaahi kamataʻanga maʻongoʻonga ʻi ha ngaahi feituʻu angamaheni!”
Vakai ki he fakamatala kakató ʻi he Gospel Library ki ha ngaahi fakamatala mo e ngaahi maʻuʻanga fakamatala.
Tauʻatāina ke Moihū
ʻI he efiafi ʻo e ʻaho 18 ʻo Nōvema 1989, naʻe tatali ʻa ʻOlokā Kovalova ʻi ha tauʻanga pasi ʻi Peano, Sekisolovākia ʻi he taimi naʻá ne fakatokangaʻi ai ha ʻū meʻalele polisi ʻoku nau takatakaiʻi ha fale faiva ofi mai. Naʻá ne fakakaukau, “Pau pē ʻoku hoko ha vela.”
Naʻe ʻikai fuoloa kuo aʻu mai e pasí. Naʻe kaka hake ʻa ʻOlokā ki he pasí peá ne fakatokangaʻi atu he taimi ko iá hano kaungāʻapi kei talavou naʻá na faʻa kaungā-heka fakataha. Naʻá ne mata fiefia.
Naʻá ne fehuʻi ange, “Ko e hā ho fakakaukaú?”
“Ko e hā ho ʻuhingá?” Ko ʻOlokā atu ia.
Naʻe lea fakaleʻosiʻi hifo hono kaungāmeʻá. “ʻA e liliú!”
“ʻI fē?”
“ʻI Sekisolovākia, ʻi Palaki—ʻi heni!”
Naʻe kata ʻa ʻOlokā. Naʻá ne fehuʻi ange, “Ko e hā ha toe fakakata ʻokú ke fai mai?”
Naʻe talaange ʻe hono kaungāmeʻá, “Naʻá ke sio ki he ʻū meʻalele polisi ʻi he fale faivá? Naʻe kamata laka fakahāhā e kau ʻeti faivá, pea kuo ʻilo lahia ia.”
Naʻe kei taʻetui pē ʻa ʻOlokā. Kuo laka hake ʻi he taʻu ʻe tahá ʻa e hoko ha ngaahi laka fakahāhā loto-melino ʻi he kakaí pea mo ha ngaahi fakahāhā kehe ke tupu ai ha liliu fakapolitikale ʻi Pōlani, Hangakali, ko e Lepapulika Fakatemokālati ʻo Siamané, pea mo e ngaahi fonua kehe naʻe kau fakataha mo e Sovieti ʻIunioní. ʻI Pealiní, ʻi he ngaahi ʻaho siʻi kimuʻá, naʻe kamata ke fakaʻauha ʻe he kakai mei he ongo tafaʻakí fakatouʻosi ʻo e koló, ʻa e fuʻu holisi sima lahi naʻá ne fakamāvahevaheʻi kinautolu ʻi ha meimei taʻu ʻe tolungofulu.
Kae ʻi Sekisolovākiá, kuo teʻeki ke fakavaivai ʻa e puleʻangá ki he kole ʻa hono kakaí ki ha tauʻatāina lahi angé.
Naʻe fakaʻānaua ʻa ʻOlokā ke moihū tauʻatāina, pea kuó ne ʻaukai mo lotu mo ʻene kaungā Kāingalotú ki he tāpuaki ko ʻení. Lolotonga iá, naʻe ngāue ʻa ʻEletā Lāsolo M. Nalesoni mo e puleʻanga Sekisolovākiá ke fakatokangaʻi fakaʻofisiale ʻa e Siasí ʻi he fonuá.
Naʻe fai ʻe ʻOlokā hono lelei tahá ke fakaʻaongaʻi ʻene tuí. Ko e meʻamālié, naʻe hokohoko atu ke tokoniʻi ia ʻe he ongoongoleleí ke ne aʻusia e fiefiá. ʻI he 1987, naʻá ne ʻalu meʻalele mo ʻene ongomātuʻá ki he Lepapulika Fakatemokālati ʻo Siamané ke maʻu ʻenitaumeni mo silaʻi fakataha honau fāmilí ʻi he Temipale Freiberg. Naʻe fakaivia ia ʻe he aʻusia ko iá. Naʻá ne fakakaukau, “Ko ha fakavaʻe fakaʻofoʻofa moʻoni ʻeni, ʻoku hangē ʻoku hiki hake kita ʻe he aʻusia ko ʻení, pea ʻokú te lava leva ʻo langa ʻi he aʻusia ko iá.”
Ko e ʻosi ʻeni ha taʻu ʻe ua mei he aʻusia ko iá, naʻe foki mai ʻa ʻOlokā ki hono ʻapi nofo totongí ʻo fakamoʻui ʻa e televīsoné mo e letioó ke fanongo ki he ongoongó. Naʻe ʻikai ke ne fanongo ki ha meʻa. ʻOku liliu moʻoni nai e ngaahi tūkungá?
ʻI he pongipongi hono hokó, naʻe aʻu mai ʻa ʻOlokā ki he senitā ʻa e toʻu tupú naʻá ne ngāue aí ʻo sio ki he felueʻaki holo hono kaungā-ngāué. Naʻe fofonga taʻefiemālie hano kaungā-ngāue tokolahi. Naʻe talaange ʻe he pule ʻa ʻOlokaá, “ʻOku ʻi ai e meʻa kāfakafa ʻoku hoko ʻi Palaki. ʻOku ʻi ai ʻeku fakataha fakavavevave he taimí ni pē.”
Naʻe ʻikai fuoloa kuo aʻu mai e kaungā-ngāue kehé mo e ongoongo ʻo e liliú. Naʻe fakakaukau ʻa ʻOlokā, “ʻOku moʻoni pē.”
ʻI he hili pē ha ngaahi ʻaho siʻi, naʻe fanongonongo mai ʻi he ʻū papa fakaʻilonga he sioʻata ʻo e ʻū falekoloá ha laka fakahāhā fakalūkufua ke fakafepaki ki he puleʻangá. Naʻe kau ʻa ʻOlokā ʻi he kakai ʻe lauiafe naʻa nau laka ki he sikuea lahi ʻi he loto koló, naʻá ne vēkeveke ʻi heʻene siotonu ki he hoko ʻa e liliu fakahisitōliá. Naʻá ne fakakaukau ki he ngaahi faingataʻa kotoa pē kuo fuesia ʻe heʻene ongomātuʻá mo e ngaahi kuí. Naʻá ne ongoʻi e Laumālie ʻo e ʻOtuá ʻi he uouangataha mo e ʻofa ʻa e kakai naʻa nau kau fakatahá.
Hili ha ngaahi ʻaho ʻo e laka fakahāhaá, naʻe fakafisi ʻe he puleʻangá hono mālohí, pea naʻe kamata ke faʻu ha puleʻanga foʻou. Naʻe liliu ʻa e ongo fakalūkufua ʻi he fonuá. Naʻe talanoa tauʻatāina ʻa e kakaí ʻi he veʻe halá. Naʻa nau fofonga malimali mo fetokoniʻaki. Naʻe fakatuʻamelie ʻa e Kāingalotú ʻi he lotú ki he kahaʻú, pea naʻa nau fiefia ke fakataha fakatokolahi mai ko e fuofua taimi ia ʻi he hili ha ngaahi taʻu lahi.
ʻI he meimei taimi tatau pē ko ʻení, naʻe ʻaʻahi ai ʻa ʻOlokā kia ʻOtakā Vosikuvuka ʻi hono ʻapí. Naʻá ne ʻalu atú ʻokú ne lolotonga tangi. Naʻá ne fiefia lahi ʻe lava ʻe he kakai hangē ko ʻOlokaá ʻo moʻui mo lotu tauʻatāina.
Naʻá ne talaange kia ʻOlokā, kuó ne tatali heʻene moʻuí kotoa ke hoko e meʻá ni.
Vakai ki he fakamatala kakató ʻi he Gospel Library ki ha ngaahi fakamatala mo e ngaahi maʻuʻanga fakamatala.