Lähetykset ja hartaustilaisuudet
Lähemmäksi Jeesusta Kristusta


Lähemmäksi Jeesusta Kristusta

BYU:n hartaustilaisuus presidentti Dallin H. Oaksin kanssa

Tiistaina 10. helmikuuta 2026

Rakkaat veljeni ja sisareni, on hyvä olla täällä. Olette Herran suuresti rakastama yleisö, ja Hän haluaa teidän kaikkien palaavan Hänen luokseen.

Aina siitä asti, kun palvelin BYU:n rehtorina vuonna 1971, olen puhunut monille BYU:n kuulijakunnille, mutta en koskaan aiemmin Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkon johtajana. Nykyisenä johtajananne olen rukoillut innoitusta siihen, mitä minun pitäisi sanoa teille ja sille laajemmalle kuulijakunnalle, jonka otamme mukaan nykytekniikan avulla.

Te vietätte BYU:n 150-vuotisjuhlaa. Olin BYU:n rehtorina, kun vietimme satavuotisjuhlaa. Sinä vuonna presidentti Spencer W. Kimball piti historiallisen ”toisen vuosisadan puheensa”. Nyt tuosta toisesta vuosisadasta on jo puolet mennyt. Mitä BYU:sta on tullut, kun se pyrkii saavuttamaan nuo profeetalliset haasteet? Mitä teistä on tullut saatuanne lisää kokemusta omalta osaltanne toisesta vuosisadasta? Vahvistaakseni hengellisiä vaikutelmia, joista olen aiemmin puhunut yliopistonne johdon kanssa, uskon vakaasti, että Brigham Youngin yliopiston päämääränä on tulla sellaiseksi kuin menneet ja nykyiset profeetat tiesivät sen voivan tulla. Tämän yhteisön vihkiytymisen ja johtajuuden myötä BYU:sta tulee Herran suuri yliopisto. Ei maailman tavalla, vaan Herran tavalla.

Nyt puhun BYU:n yleisölle, mutta se, mitä minulla on sanottavana, koskee kaikkia, jotka seuraavat profeetan sanoja.

I Johdanto

Haluan kiittää monia ystäviä ja jäseniä, jotka ovat rukoilleet ja ilmaisseet minulle tukensa uudessa tehtävässäni. Useissa viittauksissa siihen, että sain päälleni tämän viran ”viitan”, on ehdotettu, että aloittaisin muutamilla huomioilla tuon termin merkityksestä.

Sanaa viitta käytetään Raamatussa kuvaamaan profeetta Elian viittaa, joka laskeutui Elisan ylle symbolina profeetallisen valtuuden siirtymisestä. Termi viitta tuli palautetun kirkon historiaan monissa kertomuksissa Nauvoon kokouksesta, jossa käsiteltiin sitä, kuka seuraisi murhattua Joseph Smithiä. Monet läsnäolijat kirjasivat kokemuksensa siitä, että ”Josephin viitta” asettui Brigham Youngin ylle. Nuo kokemukset saivat monia muotoja. Joillakin oli visuaalisia kokemuksia. Jotkut kuulivat Josephin äänen. Monet saivat tuntemuksen. Jokainen meistä saa ilmoitusta eri tavalla.

Kun Russell M. Nelson kutsuttiin profeetaksemme, minulla oli samanlainen kokemus. Olin istunut tämän apostolin vieressä kahdentoista apostolin koorumin kokouksissa 34 vuoden ajan. Mutta kun profeetan ”viitta” laskeutui presidentti Nelsonin ylle, tunsin, että hänen profeetalliset lahjansa suurentuivat. Me kaikki olemme todistaneet hänen syvällistä johtajuuttaan.

Presidentti Nelsonin kuoltua koin ”viitan” toisen merkityksen. Tarkkailijoille se symboloi pappeuden valtuuden siirtymistä. Henkilölle, joka saa tuon valtuuden, se on hyvin erilainen ja hyvin todellinen. Muutaman minuutin kuluttua siitä, kun sain tietää presidenttimme kuolemasta, tunsin vastuun raskauden laskeutuvan päälleni yhdessä tärkeiden vaikutelmien kanssa siitä, mitä minun oli tehtävä nyt.

Johtajananne rukoilen sen puolesta, mitä taivaallinen Isämme haluaa jokaiselle meistä, ja se on olla tai tulla Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkon aktiivisiksi jäseniksi edetessämme liittopolulla kohti iankaikkisuuksia. Me tarvitsemme toistemme rukouksia. Tunnen teidän rukoustenne myönteisen vaikutuksen. Olen kiitollinen ja rakastan teitä.

II Opillisia kysymyksiä myöhempien aikojen pyhillä

Minusta tuntuu, että haluan korostaa varoitusta, jonka presidentti Russell M. Nelson antoi meille, jonka mukaan ”tulevina päivinä ei ole mahdollista selviytyä hengellisesti ilman Pyhän Hengen – – ohjaavaa, lohduttavaa ja jatkuvaa vaikutusta.” Yksi monista syistä, miksi tarvitsette Pyhän Hengen jatkuvaa vaikutusta, on se, että elätte aikana, jolloin vastustajasta on tullut niin tehokas totuuden naamioimisessa, että ellei teillä ole Pyhää Henkeä, teidät petetään. Edessä on monia esteitä. Tulee olemaan monia häiriötekijöitä. Jopa aktiivisilla jäsenillä voi joskus olla huolia joistakin kirkkoon liittyvistä historiallisista, opillisista tai yhteiskunnallisista kysymyksistä. Haluan auttaa kaikkia jäseniämme voittamaan nykyiset tai tulevat epäilykset. Olivatpa nuo epäilykset mitä tahansa, keino voittaa ne on tulla lähemmäksi Vapahtajaamme, Jeesusta Kristusta. Yhä uudestaan Hän on opettanut meille, että Hän on tie.

Esitän neljä vaikutelmaa, jotka vievät meitä lähemmäksi Vapahtajaamme:

  • Ensinnäkin, vahvistakaamme uskoamme Häneen.

  • Toiseksi, lisätkäämme nöyryyttämme.

  • Kolmanneksi, pyytäkäämme apua muilta.

  • Ja neljänneksi, olkaamme kärsivällisiä.

Ensimmäinen on, että keskitymme kehittämään uskoamme Jumalaan ja Hänen Poikansa Jeesuksen Kristuksen tehtävään. Vahva usko vaatii muutakin kuin vahvan halun. Se tarkoittaa päivittäistä yrittämistä, askel kerrallaan, rukoillen ja pyhiä kirjoituksia tutkien. Voimme lisätä sitoutumistamme periaatteisiin, jotka mainitaan ensimmäisessä uskonkappaleessa, jossa sanotaan: ”Me uskomme Jumalaan, iankaikkiseen Isään, ja hänen Poikaansa, Jeesukseen Kristukseen, ja Pyhään Henkeen.” Nämä periaatteet ankkuroivat uskomme Jumalaan ja pitävät meidät ankkuroituneina evankeliumin totuuteen ja Vapahtajamme esimerkkiin lähimmäistemme palvelemisesta.

III Nöyryys

Toiseksi, lisääntynyt nöyryys tuo meitä lähemmäksi Jeesusta Kristusta. Tämä auttaa meitä voittamaan Herran oppia koskevat kysymykset. Kun olemme nöyriä, pystymme kuulemaan selkeämmin Herran äänen. Me kaikki tarvitsemme auttajia, jotka opettavat meille nöyryyttä. Kerron varhaisen henkilökohtaisen kokemuksen, joka auttoi minua palaamaan nöyryyden tielle. Ensimmäisenä vuotenani professorina Chicagon yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa eräs kuuluisa tiedekunnan jäsen kuoli, ja dekaani pyysi minua opettamaan hänen kurssejaan useiden viikkojen ajan, kunnes sopiva opettaja saataisiin. Kyseinen oikeustieteellinen aihe oli sellainen, jota en tuntenut erityisen hyvin, joten minulla oli kovasti vaikeuksia, ja lopulta halusin onnitella itseäni tehtävän täyttämisestä. Myöhemmin eräs opiskelija sanoi minulle jotakin, minkä luulin ensin olevan kohteliaisuus. Hän sanoi: ”Herra Oaks, minä olin kurssilla, jota opetitte professori sen ja sen puolesta, ja täytyy sanoa, että olin todella vaikuttunut. Teistä tulee vielä hyvä opettaja jonakin päivänä.”

Miksi tuo kokemus auttoi minua? Olin liian luottavainen kykyihini opettajana, ja tuo oppilas tarjosi näkökulman, joka on siunannut minua tähän päivään asti.

Presidentti Ezra Taft Benson antoi meille hienon opetuksen nöyryydestä. Hän teki tämän osana ikimuistoisia opetuksiaan ylpeydestä. ”Lääke ylpeyttä vastaan”, hän opetti, ”on nöyryys, sävyisyys ja myöntyvyys.” ”Nöyryys ottaa huomioon Jumalan tahdon – Hänen tuomioidensa pelon ja lähimmäisten tarpeet.” ”Päättäkäämme olla nöyriä”, hän vetosi. Minä lisään: Huolehtikaa muiden tarpeista, niin nöyryys seuraa.

Kuten usko Jumalaan, nöyryys on mestarihyve, joka on annettu auttamaan meitä oppimaan muita hyveitä, jotka ovat välttämättömiä, jotta voimme tulla sellaisiksi kuin taivaallinen Isämme ja Hänen ainosyntyinen Poikansa loivat meidät tulemaan.

Eräässä puheessaan täällä BYU:ssa monta vuotta sitten presidentti Spencer W. Kimball määritteli nöyryyden ”oppivaisuudeksi”. Hän selitti:

”Nöyryys on oppivaisuutta ja kykyä ymmärtää, että kaikki hyveet ja kyvyt eivät keskity henkilöön itseensä. – – Nöyryys ei ole koskaan syyttävää eikä riitaisaa. – – Nöyryys on katuvaista eikä pyri perustelemaan typeryyksiään. Se on anteeksiantamista muille siinä ymmärryksessä, että voi olla samanlaisia virheitä tai [sellaisia, joita teemme itsekin]. – – Nöyryys ei tavoittele suosiota eikä kuuluisuutta; se ei vaadi kunnianosoituksia.”

Nöyryys on yksi voimallisista käskyistä, jotka on annettu ohjaamaan meitä kuolevaisella matkallamme. Se valmistaa meitä määrättyyn tapaamiseen Vapahtajamme ja Lunastajamme Jeesuksen Kristuksen kanssa. Varokaa, ettette hämmenny. Muistatteko Hänen vertauksensa kymmenestä morsiusneidosta? Me haluamme olla niiden viiden nöyrän joukossa, jotka pääsivät Herran luo.

Herra rakastaa kaikkia lapsiaan ja haluaa heidän paluutaan. Mutta me kaikki tiedämme esimerkkejä palanneista lähetyssaarnaajista, jotka ovat keskeyttäneet hengellisen kasvunsa epäaktiivisuusjaksoilla. Tiedämme nuoria, jotka ovat vaarantaneet hengellisen kasvunsa irrottautumalla kirkon opetuksista, kuten ne, jotka ilmaisevat tuskin lainkaan halua mennä naimisiin tai hankkia lapsia. Ja on aikuisia jäseniä, jotka eivät pyri olemaan liittoa solmivaa kansaa, kuten miehet, jotka eivät valmistaudu Melkisedekin pappeuteen asettamiseen.

Ne, joiden usko ja aktiivisuus palautetussa kirkossa vähenevät, ovat merkittävä huolenaihe profeettajohtajillenne. Me rakastamme teitä, nuoria ja vanhoja, miehiä ja naisia. Niin myös Herra rakastaa! Jumala on hellittämätön rakastavassa pyrkimyksessään tavoittaa jokainen teistä. Pitäkää käskyt ja olkaa uskollisia liitoille, joita niin monet teistä ovat tehneet ja jotka opastavat teitä liittopolulla. Älkää koskaan antako maallisen oppimisenne rajoittaa näköalojanne.

Olemme kiitollisia siitä, että on olemassa kaksi tapaa hankkia tarvittavaa tietoa. Ensiksi – ihmisten kehittyvät keksinnöt, joita tuodaan esiin tieteellisellä menetelmällä, ja toiseksi – totuudet, joita tuodaan esiin hengellisellä menetelmällä, joka alkaa uskosta Jumalaan ja nojautuu pyhiin kirjoituksiin, innoitettuun opetukseen ja henkilökohtaiseen ilmoitukseen. Näillä eri menetelmillä hankitun tiedon välillä ei ole mitään perimmäistä ristiriitaa, koska Jumala, kaikkivoipa, iankaikkinen Isämme, tietää kaiken totuuden ja kutsuu meitä oppimaan kummallakin menetelmällä.

Ne, jotka eivät usko Jumalaan ja hylkäävät virallisesti ”perinteisen uskonnollisen moraalin” ja luottavat yksinomaan ”tieteellisten todisteiden testeihin”, toteuttavat Mormonin kirjan kuvauksen niistä, jotka ”elävät maailmassa ilman Jumalaa”.

Vanhin Richard L. Evansilla oli hyvä vastaus niille, jotka ovat joutuneet hämmennyksen valtaan joidenkin tieteellisten todisteiden vuoksi, jotka näyttävät olevan ristiriidassa sen kanssa, mitä me tulkitsemme pyhien kirjoitusten perusteella:

”Saattaa olla joitakin näennäisiä ristiriitaisuuksia”, hän sanoi. ”Älkää olko niistä huolissanne. Ikuisuus on pitkä aika. Kunnioitan suuresti oppimista, akateemista pyrkimystä ja yliopiston ilmapiiriä. – – Kunnioitan suuresti tiedettä ja tiedemiehiä sekä totuuden etsimistä. Mutta muistakaa, että loppujen lopuksi tiede, vaikka se olisikin totta ja lopullista ja tosiasioihin perustuvaa, on vain ihmisten löytämiä asioita, jotka Jumala jo tietää ja joita Hän hallitsee maailmankaikkeuden järjestyksessään. – – Jumala ei ole kertonut meille kaikkea, mitä Hän tietää. Me uskomme jatkuvaan ilmoitukseen. Olkaa kärsivällisiä. Pysykää nöyrinä ja tasapainoisina kaikissa asioissa.”

Nöyryys, usko ja Herraan turvaaminen ovat lääkkeitä horjumiseen. Kuten Mormonin kirja opettaa, Herra ”siunaa niitä, jotka panevat turvansa häneen, ja antaa heidän menestyä”. Herraan turvaamista tarvitsevat erityisesti kaikki ne, jotka virheellisesti väheksyvät Jumalan käskyjä ja Hänen profeettojensa opetuksia vertaamalla niitä viimeisimpiin löytöihin ja ihmisten viisauteen.

IV Apua muilta asioihin perehtyneiltä uskovilta

Kolmas tapa lähestyä Vapahtajaamme on olla yhteydessä muiden uskovien kanssa. Tähän kuuluvat keskustelut luotettavien työtovereiden, paikallisten kirkon jäsenten ja muiden uskollisten ystävien kanssa.

Muistakaa, että selviytyäksenne hengellisesti te tarvitsette Pyhän Hengen jatkuvaa vaikutusta. Ympärillämme on runsaasti spekulaatiota ja väärää tietoa podcasteissa ja sosiaalisessa mediassa. Jotkut saattavat protestoida tai kyseenalaistaa kirkon oppien totuutta tietämättä tai edes ymmärtämättä tuon opin täyteyttä.

Älkää antako väärän tai epätarkan tiedon vakuuttaa itseänne. Keskustelkaa huolistanne uskollisten, asioihin perehtyneiden ystävien kanssa ja viekää nämä huolenne aina Herran eteen.

Herra on kertonut meille hyvin vähän joistakin asioista. Tiedämme esimerkiksi hyvin vähän siitä henkimaailmasta, joka seuraa kuolevaisuutta tai edes sitä edeltävästä henkimaailmasta. Tämä tiedon puute voi olla haitallista, kun luotamme näitä aiheita koskeviin uskomuksiin hyvää tarkoittavilta ihmisiltä, jotka opettavat enemmän kuin mitä Jumala on päättänyt ilmoittaa. Luottamus Jumalaan siinä, mitä tiedämme ja mitä emme tiedä, on suuri suoja epäilyksiä vastaan, jotka perustuvat virheellisiin käsityksiin eivätkä Jumalan antamiin ilmoituksiin.

Jaan erään viisaan vaarnanjohtajan kokemuksen tällä kampuksella. Hänen luokseen tuli eräs nuori mies hänen vaarnastaan. Tämä ihaili häntä ja pyysi häntä mentoriksi liike-elämässä. Muutaman viikon kuluttua nuori mies uskoutui: ”Minun pitäisi kertoa sinulle, että olen päättänyt erota kirkosta. En enää usko.” Yllättynyt vaarnanjohtaja alkoi välittömästi lausua syvällistä todistustaan evankeliumista, joka oli tuonut hänelle niin paljon iloa, rauhaa ja innoitusta. Nuori mies istui ällistyneenä ja tuijotti häntä kyyneleet silmissään ja sanoi: ”En ole kuullut kenenkään puhuvan noin kuukausiin. Olen hengaillut sellaisten ystävien kanssa, jotka eivät usko.” Sanon teille kaikille, kuten tuo viisas vaarnanjohtaja sanoi tälle nuorelle miehelle: Etsikää ystäviä ja työtovereita, jotka pyrkivät seuraamaan Herraa ja joiden kanssa voitte tuntea Hengen ja vahvistaa uskoanne.

Ympäröikää itsenne ihmisillä, jotka uskovat. Eräs suuri Mormonin kirjan profeetta opetti tätä totuutta.

”Uskokaa Jumalaan; uskokaa, että hän on ja että hän on luonut kaiken sekä taivaassa että maan päällä; uskokaa, että hänellä on kaikki viisaus ja kaikki valta sekä taivaassa että maan päällä; uskokaa, että ihminen ei käsitä kaikkea, minkä Herra voi käsittää.

Ja vielä, uskokaa, että teidän täytyy tehdä parannus synneistänne, ja hylätä ne ja nöyrtyä Jumalan edessä.”

Suojelkaa itseänne uudistamalla viikoittain liittonne nauttimalla sakramentti ja pyrkimällä johdonmukaisesti elämään niiden pyhien liittojen mukaisesti. Endaumentin saaneiden tulisi käydä säännöllisesti temppelissä. Lyhyesti sanottuna: pysykää liittopolulla. Nämä yksinkertaiset käytännöt suojelevat ja vahvistavat teitä.

V Kärsivällisyys

Me kaikki olemme työn alla. Olemme kaikki eri paikoissa siinä, mitä presidentti Nelson kutsui liittopoluksi. Meidän on oltava kärsivällisiä toistemme suhteen ja toisinaan myös itsemme suhteen. Epäilyksen voittaminen, ristiriitojen ratkaiseminen tieteen kehittyvän ymmärryksen ja uskonnon toisinaan epätäydellisten opetusten välillä voi olla pitkä prosessi, kuten uskon rakentaminen tai nöyryyden omaksuminen. Pitäkää kiinni ensimmäisestä uskonkappaleesta, vaikka jokin muu olisi epävarmaa. Ja kun odotatte, odottakaa Herraa, mihin sisältyy luottamus Hänen aikatauluunsa sekä Hänen lupauksiinsa.

Ja kun me odotamme, meidän tulee olla ahkeria palvelemisessa. Yhä uudelleen Jeesus opetti ja osoitti muille palvelemisen voimaa.

Rakkaat veljeni ja sisareni, minä todistan Jeesuksesta Kristuksesta, kuten apostoleja on opetettu todistamaan koko maailmassa Hänen nimestään eli Hänen pyhästä työstään. Todistan palautetun kirkon opettamista totuuksista, ja todistan tänään puhumieni asioiden totuudesta. Jeesuksen Kristuksen nimessä. Aamen.